sunnuntai 9. lokakuuta 2011

Pari pientä

Muistatte ehkä, miten viime syksynä Kaisu ja Laura Mirjami esittelivät uusinta vauvamuotia, joka oli menossa lähipiiriin odotetuille poikasille. Vuosi on kulunut, eivätkä kaksoset ole enää mitään vauvoja, vaan juuri tänään yksivuotiaita reippaita miehenalkuja.

Kun kysyin poikien äidiltä syntymäpäivälahjatoivomuksia, sain vienon pyynnön samanlaisista villasukista, jotka tein vauvapakettiin. "Kun ne oli parhaat mitä on!" Ei tainnut olla ensimmäinen äiti, joka tästä mallista näin sanoo... Niinpä kumpikin poika sai laihjaksi uudet villasukat vähän isompaan jalkaan sovitettuna.

Malli: Vauvansukka (tunnetaan myös Tuulan sukkana tai junasukkana)
Lanka: Filona sukkalankaa 90 g kahteen noin koon 22 sukkapariin 
Puikot: 2,5 mm
Muuta: Filona on jännä lanka, vyötteessä lukee: "Made in Turkey, Lappajärven villakehräämö". :) Lisäksi ensimmäisen kerran törmäsin ongelmaan, josta olen lukenut muiden blogeista. Toisen sukkaparin toista sukkaa tehdessä langassa oli solmu - ja solmun jälkeen värit alkoivat juosta päinvastaiseen suuntaan!! Onneksi olin silloin jo loppuvaiheessa, joten riitti kun katkaisin langan ja tein uuden solmun niin, että lanka juoksi oikeaan suuntaan.

Tätä jälkimmäistä työtä en oikein viitsi paljon esitellä - olette nähneet näitä jo niin runsaasti! Mutta kun minä vain rakastan pellavaroiteja. Ostin siis käsityömessuilta Raijan Aitan pöydästä valmispalan pellavaa, ja jälleen kerran Riimingan tunika kaavanani ompelin siitä itselleni tunikan. (Kuvan laatu on sitä mitä se lokakuisena aamuna seitsemän jälkeen on, mutta kun tiesin, että illalla kotiin tullessa kolttu on jo aivan rypyssä...) Rintapielen kukkanen on Filttiinan rintaneula. Jos näette taskun ylipäätään ja siinä huopasydämen, sekin on Filttiinaa.


Tunikan alla on petrooli villakangashame, jonka surautin (!) edellisenä iltana noin vartissa. Minähän kävelen töihin noin 2 km, ja minähän pidän aina hameita. Nyt alkoi jo joinakin aamuina tuntua siltä, että lämpimämpää hamosta pitää saada ylle. Tilasin siis Kangas-Mallalta neljää (!!) eriväristä keittovillaa. Palvelu oli huippuystävällistä (muistin vasta tilauksen lähtiessä, että pitikin vaihtaa yksi väri toiseen, mutta se vaihdettin sähköpostilla pyytämällä) ja huippunopeaa. Tein tilauksen tiistaina ruokatunnilla ja valitsin Klarna-laskun, jolloin ei tarvinnut odotella ennakkomaksun ilmaantumista Mallan tilille, ja paketti odotti minua kotona jo keskiviikkona, kun Sami oli hakenut sen seurantakoodin perusteella.

Joskus on kiva olla lyhytkasvuinen: puolen metrin kangaspalasta tulee puolihame, kun keittovillahan on huopaa, jota ei tarvitse kääntää edes helmasta (vihaan käänteiden ompelua). Leveys sopivaksi, sauma kiinni, kuminauha vyötärölle, ja siinä on hame. Mutta älkää kertoko oikeille ompelijoille, että näin se käy. ;)

8 kommenttia:

  1. Ei tarvitse hullua paljon yllyttää. Hamekangas on jo tilauksessa. Mukavaa iltaa!

    VastaaPoista
  2. Syyskarderoopi vaan täydentyy. Ihana liivihame, eli tunika tai mekkonen..
    Miten se keittovilla käytössä käyttäytyy? Rypistyykö, venyykö ja onko sähkönen, pitääkö olla alushame?
    Miten se pestään?
    Oliko paljon utelua...no oli. Siellä käsityömessuilla joku esitelijä mainitsi keittovillan ja jotain sen erilaisuudesta huovuttamiseen. Putosin rattailta ja jatkoin matkaa.
    tämmösiä pohtii täällä sunnuntai-illan ratoksi Tuula , ja toivottaa mukavaa työviikkoa, liukkaitakaan (ellei aamukuuraa lasketa) ei ole vielä lupailtu, joten rauhassa mennään!

    VastaaPoista
  3. Puolesta metristä ei tule paljoa hintaa hameelle, hieno etu pienestä pituudesta;)
    Nuo sun pellavaroitit on ihania. Mun tarvii vähän korjailla yhtä pellavaistani kun ei oikein istu, siis asetu, hyvin.

    VastaaPoista
  4. Villiviini, onnittelen hyvästä ostospäätöksestä! :D

    Tuula, keittovilla ei rypisty, mutta venyy - pyllyn kohdalla on parin päivän käytön jälkeen jo "uloke"... Pitää siis varautua taputtelemaan höyryraudlala. Ns. huovutettu villakangas ei mielestäni pahasti veny, eli sinällään on parempi. Muuta eroa en näille kahdelle oikein osaa sanoa - keittovilla ehkä toisaalta myös joustaa päällä paremmin ja on hippasen ohuempaa.

    Näihin villakankaisiin kai pystyy parhaiten huovuttamaan kuvioita (kuten minä tein täällä). Mallan kangaspalat olivat sen verran leveitä, että pitää katsoa mitä kivaa keksin jäännöspaloista.

    Kristiina, hamekankaassa säästäminen onkin sitten ainoa hyvä puoli lyhytkasvuisuudessa... ;P

    VastaaPoista
  5. Söpöset sukat ja vielä kahdet, hienoa, niiden "tekemisen hankaluudestahan" olikin taannoin puhetta ;D
    Tunika on jälleen kaunis :)

    VastaaPoista
  6. Kivat vaatteet! Ei kerrota;)
    Sukkien ohje on VAIN julkaistu Taito-EP:n sivuilla, ei muuta yhteistä ja siinä kertomuksessakin on nimivirhe!
    Söpöjä sukkia!

    VastaaPoista
  7. Toi sukkaohje lähtee testaukseen! Saa käsi sitten kaipaamaansa lepoa ehkä ;)

    VastaaPoista
  8. Lutuset sukkaparit!

    Ihana tunika! Kunpa miekin osaisin ommella...

    VastaaPoista