Kaikki tuli tarpeeseen juuri nyt, neulelehti auttaa kadonneen innon löytämisessä ja suklaa auttaa ylipäänsä kaikessa...
maanantai, 19. maaliskuuta 2012
Kiitos Tanja!
Kaikki tuli tarpeeseen juuri nyt, neulelehti auttaa kadonneen innon löytämisessä ja suklaa auttaa ylipäänsä kaikessa...
keskiviikko, 14. maaliskuuta 2012
Kun en minä mitään tee...
...näytän edes, että aion joskus jotakin tehdä. Kevään toivossa eletään, mutta varmuuden vuoksi tilasin Kangas-Mallalta huovutettua villakangasta kolmeen (3) puolihameeseen. Nam.
tiistai, 21. helmikuuta 2012
Kolmas talvi toden sanoo ja muita kertomuksia
Ystävät, sallikaa minun jakaa kanssanne tämä tunne. Tiedättehän, se tunne, kun pitkään jaloissa pyörineestä puolitekoisesta neuleesta, siitä ahdistavasta ja harmittavasta kapistuksesta, tulee valmis. Valmis.
Muistaakseni talvella 2010 pyörittelin käsissäni isonveljen Pietarin tuliaisia. Lanka oli täyttä villaa, se oli erittäin ohutta (tiheyttä ei mainita venäläisissä vyötteissä), sitä oli aina kaksi kerää per väri. Päätin aloittaa ihan yksinkertaisen raitaneuleen, josta tulisi se näppärä "ohut arkineule" moneen käyttöön.
Aloitin neulomisen, mutta sileä oikea ohuella langalla ei raidoituksen vaihtelusta huolimatta jaksanut kiinnostaa pitkälti. Onneksi sitten jo tulikin kevät - eihän silloin voi neuloa villatakkia, eihän!
Syksyllä 2010 kaivoin neuleen taas esiin Novitan pussista (aloin ihan inhota sitä Novitan pussia tämän takia!) ja jatkoin tikuttamista tv:n äärellä. Mutta aina tuli jokin hauskempi työ väliin, tämähän oli tylsää, se ei edes edennyt mihinkään. Ja hupskeikkaa, taas olikin kevät - eihän silloin voi neuloa villatakkia, eihän!
Toisella neuleella ei ole ihan yhtä pitkää historiaa, mutta ehti sekin jo vaivata minua. Olin (pussissa olleen kuitin mukaan!) tasan vuosi ennen naimisiinmenoamme hamstrannut silloisen Jalasjärven K-supermarket Saarnion lankahyllyn tyhjäksi tipunkeltaisesta Novitan Bambusta puoleen hintaan.
Rakastan Bambua, mutta tämä oli niin kovin tipunkeltainen, että se jäi aina vain käyttämättä. Kunnes joskus viime keväänä innostuin. Tekisin tästä ihanan kesämekon, jota voisi pitää töissä!
Olin niin ahkera, että pääsin hartioilta helman alkuun. Sitten mallineuleen nypyt hyydyttivät minut, ja tuli syksykin - eihän silloin voi neuloa kesämekkoa, eihän!
Mekkoviritelmä pyöri neuleitten joukossa ja ärsytti minua, erityisesti siksi, että olin merkinnyt mallikerran vaihtumiskohdat silmukkamerkein ja se taas tarkoitti sitä, että lähes kaikki silmukkamerkkini olivat kiinni tässä työssä.
Kun olin siis saanut raitaneuletakin valmiiksi ja himoitsin jotakin uutta ja aivotonta neulottavaa, tartuin tähän. Ja armahdin itseäni: kuka sanoo, että sen pitää olla mekko? Onhan tunika paljon monikäyttöisempi!
Arvatkaa, olenko tyytyväinen, kun olen saanut nämä kaksi työtä valmiiksi! En kylläkään tiedä onko hyvä vai huono juttu, että jos tein aiemmin aina kaksi numeroa liian pieniä neuleita kun kuvittelin olevani vieläkin langanlaiha, teen nykyään kaksi kertaa liian isoja neuleita. No, isosta saa aina pienen!
Vielä siellä varastoissa pyörisi yksi neulepuolihameen tekele...
Muistaakseni talvella 2010 pyörittelin käsissäni isonveljen Pietarin tuliaisia. Lanka oli täyttä villaa, se oli erittäin ohutta (tiheyttä ei mainita venäläisissä vyötteissä), sitä oli aina kaksi kerää per väri. Päätin aloittaa ihan yksinkertaisen raitaneuleen, josta tulisi se näppärä "ohut arkineule" moneen käyttöön.
Aloitin neulomisen, mutta sileä oikea ohuella langalla ei raidoituksen vaihtelusta huolimatta jaksanut kiinnostaa pitkälti. Onneksi sitten jo tulikin kevät - eihän silloin voi neuloa villatakkia, eihän!
Syksyllä 2010 kaivoin neuleen taas esiin Novitan pussista (aloin ihan inhota sitä Novitan pussia tämän takia!) ja jatkoin tikuttamista tv:n äärellä. Mutta aina tuli jokin hauskempi työ väliin, tämähän oli tylsää, se ei edes edennyt mihinkään. Ja hupskeikkaa, taas olikin kevät - eihän silloin voi neuloa villatakkia, eihän!
Tänä talvena olen kaikenlaisten elämän isompien ja pienempien harmien keskellä kärsinyt neulebläähistä Ei ole huvittanut tehdä yhtään mitään, on tuntunut etteivät edes "paksuilla puikoilla nopeasti" -neuleet etene. Mutta sitten me aloimme katsoa CSI:tä dvd:ltä. Me katsomme aina CSI:tä, kun elämä mättää. Ja eihän CSI:tä voi katsoa neulomatta. Kun nyt sitten sain roirin valmiiksi ja tarvitsin jotakin helppoa ja älytöntä neulottavaa - tartuin siihen Novitan pussiin. Ja tuntuu, että neule oli valmis ennen kuin ehdin kissaa sanoa.
Malli: Silmukat otettu Ylösalaisinneuleen aloituksesta, olisiko koko L?
Lanka: Pehorkan Prjaza-lankaa kolmea väriä yhteensä 370 g
Puikot: 3,5 mm
Napit: Olin ostanut lankakauppa Fionan loppuunmyynnistä putkellisen sekalaisia nappeja, ja kun samanlaisia oli kerrankin melkein määrättömästi, mopo vähän karkasi napinreikien suhteen. Jos alan joskus napittaa tätä takkia auki tai kiinni, tunnen olevani kuin Laura Ingalls mekonnappeineen... Näitä on 33!!
Muuta: Takki saisi olla numeron pienempi ja hihat vähän lyhyemmät. Jälkimmäinen olisi helposti autettu, jos joku vaivautuisi vähän purkamaan. Äh, antaa olla!
Toisella neuleella ei ole ihan yhtä pitkää historiaa, mutta ehti sekin jo vaivata minua. Olin (pussissa olleen kuitin mukaan!) tasan vuosi ennen naimisiinmenoamme hamstrannut silloisen Jalasjärven K-supermarket Saarnion lankahyllyn tyhjäksi tipunkeltaisesta Novitan Bambusta puoleen hintaan.
Rakastan Bambua, mutta tämä oli niin kovin tipunkeltainen, että se jäi aina vain käyttämättä. Kunnes joskus viime keväänä innostuin. Tekisin tästä ihanan kesämekon, jota voisi pitää töissä!
Olin niin ahkera, että pääsin hartioilta helman alkuun. Sitten mallineuleen nypyt hyydyttivät minut, ja tuli syksykin - eihän silloin voi neuloa kesämekkoa, eihän!
Mekkoviritelmä pyöri neuleitten joukossa ja ärsytti minua, erityisesti siksi, että olin merkinnyt mallikerran vaihtumiskohdat silmukkamerkein ja se taas tarkoitti sitä, että lähes kaikki silmukkamerkkini olivat kiinni tässä työssä.
Kun olin siis saanut raitaneuletakin valmiiksi ja himoitsin jotakin uutta ja aivotonta neulottavaa, tartuin tähän. Ja armahdin itseäni: kuka sanoo, että sen pitää olla mekko? Onhan tunika paljon monikäyttöisempi!
Malli: Aloitettu jälleen kerran ylhäältä alas ylösalaisneuleen ohjeella - tiedän, olen tylsä. Varmaan tässäkin silmukkamäärä koon L mukaan. Helman mallineule on nro 191 Lesley Stanfordin Kauneimmista neulemalleista.
Lanka: Novita Bambu 350 g
Puikot: 3,5 mm
Muuta: Mekko on yläosastaan tarkoitettu selvästikin noin viidelletoista Kaisalle, mutta onneksi leipurin pelastus on kermavaahto ja neulojan pelastus on kuminauha. Siinä se nyt roikkuu.
Arvatkaa, olenko tyytyväinen, kun olen saanut nämä kaksi työtä valmiiksi! En kylläkään tiedä onko hyvä vai huono juttu, että jos tein aiemmin aina kaksi numeroa liian pieniä neuleita kun kuvittelin olevani vieläkin langanlaiha, teen nykyään kaksi kertaa liian isoja neuleita. No, isosta saa aina pienen!
Vielä siellä varastoissa pyörisi yksi neulepuolihameen tekele...
sunnuntai, 5. helmikuuta 2012
Silppua
Vuosi on alkanut käsitöiden kannalta varsin heikosti - ei vain ole jaksanut, ei kiinnostanut, kun on ollut kaikenlaista muuta mietittävää. Mutta jotakin silppua on sentään valmistunut.
Ostin välipäivinä alennusmyynnistä omenanvihreän kevyttoppatakin, johon sopivaa päähinettä ei huushollissa ollut. Tukkani kun on nykyään niin lyhyt, että kaikki vanhat myssyt pyörivät päässä! Eipä siis muuta kuin tekemään elämäni ensimmäistä Cousteau-pipoa itselleni. Ja voi, kuinka siitä tuli jälleen kiva! Tuo ohje on kyllä perusneuleiden huippua.
Ostin välipäivinä alennusmyynnistä omenanvihreän kevyttoppatakin, johon sopivaa päähinettä ei huushollissa ollut. Tukkani kun on nykyään niin lyhyt, että kaikki vanhat myssyt pyörivät päässä! Eipä siis muuta kuin tekemään elämäni ensimmäistä Cousteau-pipoa itselleni. Ja voi, kuinka siitä tuli jälleen kiva! Tuo ohje on kyllä perusneuleiden huippua.
Malli: Typyn Cousteau
Lanka: Novita 7 veljestä, 60 g (silmukoita aloittaessa 120)
Puikot: 3,5 mm
Malli: Omasta päästä, idea kaupasta, neulotaan 120 silmukalla putki johon kädenreiät, lopuksi olat yhteen.
Lanka: Gjestal Topp Mohair, 120 g
Puikot: 8 mm
Koukku: 6 mm
Napit: Löytyivät nappirasiasta, todennäköisesti joskus Polinkasta tilattuja
Muuta: Virkkasin koristeeksi kolme "kukkaa", mutta ne olisi pitänyt sittenkin kiinnittää enemmän eteen, nyt näyttävät vähän hassuilta...
Viime lauantaina kävimme ennakkoäänestysreissulla lohtunotkumassa ostoskeskuksissa ja totesin, että roirit ovat nyt muotia. Siis neuleet, joissa ei ole yritettykään mitään muotoiluja tai kuvioita, vaan jotka vain lötköttävät ja valuvat, ihan kuin kultaisella 80-luvulla. Tietysti sellainen piti saada itselle - mutta ei kaupasta!
Gjestalin Topp Mohairia muistan ostaneeni joskus lankakauppa Fionasta pinkkinä ja ruskeana. Aikomus oli tehdä neuletakki, mutta siitä ei tullut mitään. Pinkistä tein vuosia sitten liivin, ja nyt keksin käyttöä myös ruskeille langoille.
Lanka: Gjestal Topp Mohair, 120 g
Puikot: 8 mm
Koukku: 6 mm
Napit: Löytyivät nappirasiasta, todennäköisesti joskus Polinkasta tilattuja
Muuta: Virkkasin koristeeksi kolme "kukkaa", mutta ne olisi pitänyt sittenkin kiinnittää enemmän eteen, nyt näyttävät vähän hassuilta...
Neulebläähiin vaikuttanee sekin, että jostakin syystä neuleet eivät näytä minun päälläni samalta kuin ohjeiden kuvissa. En tiedä, voiko tällaisen lötköroirinkaan sanoa suorastaan imartelevan olemustani. Mutta sen verran mukavaa on pitää kiristämätöntä vaatetta, että taidanpa penkoa lankalaatikosta materiaalia vielä toiseenkin vastaavaan.
(Ja jos joku ihmettelee olohuoneen väljyyttä, niin meillä on jo ryhdytty karsimaan omaisuutta.)
lauantai, 7. tammikuuta 2012
Kaisan lankavarasto 31.12.2011
Hyvää loppiaisen jälkeistä aamua! Ne kamalat härkäviikot ovat alkamassa - kaikkein inhottavin aika vuodesta. Mutta ei auta, täytyy vain toivoa että kevät sieltä joskus tulee (vaikka talvenkin tulolla on ollut ongelmia). Lohdutin itseäni eilen kaivamalla esiin vuoden ensimmäisen neuleohjeen ja langat siihen - terapiaa nyt tarvitaan.
Mutta kiitos aktiivisesta osallistumisestanne vuodenvaihteen arvauskisaan! Aika melleviä määriä arvailitte, ja kuvittelin minäkin, että 20 kg raja on edelleen ylitetty. Niinpä hämmästyin itsekin, kun uudenvuodenaattona menin ottamaan Lankurista tulosteen sinne merkitsemistäni langoista. Ihan kaikkia lankojani en tosiaan ole sinne vielä saanut merkittyä, mutta kysehän olikin tässä siitä, mitä Lankuri sanoo juuri nyt varastoni suuruudesta.
En olisi uskonut, että se sanoo näinkin vähän: 16,470 kg!
Mutta takana on vuosi, jolloin rahaa ei ole ollut entiseen malliin paasattaviksi lankoihin, ja jolloin muutenkin olen koettanut neuloa mahdollisimman paljon siitä mitä on - totesin, että ei kannata ostaa lankaa laatikkoon, on parempi tehdä siitä jotakin kivaa.
Mutta niin kävi, että lähimmäksi arvasi kaikista ensimmäinen arvaaja, Virpi!
Onnea Virpille! Laitatko minulle sähköpostissa osoitetietosi, niin katsotaan, mitä pientä kivaa täältä lähtee matkaan. :)
Mutta kiitos aktiivisesta osallistumisestanne vuodenvaihteen arvauskisaan! Aika melleviä määriä arvailitte, ja kuvittelin minäkin, että 20 kg raja on edelleen ylitetty. Niinpä hämmästyin itsekin, kun uudenvuodenaattona menin ottamaan Lankurista tulosteen sinne merkitsemistäni langoista. Ihan kaikkia lankojani en tosiaan ole sinne vielä saanut merkittyä, mutta kysehän olikin tässä siitä, mitä Lankuri sanoo juuri nyt varastoni suuruudesta.
En olisi uskonut, että se sanoo näinkin vähän: 16,470 kg!
Mutta takana on vuosi, jolloin rahaa ei ole ollut entiseen malliin paasattaviksi lankoihin, ja jolloin muutenkin olen koettanut neuloa mahdollisimman paljon siitä mitä on - totesin, että ei kannata ostaa lankaa laatikkoon, on parempi tehdä siitä jotakin kivaa.
Mutta niin kävi, että lähimmäksi arvasi kaikista ensimmäinen arvaaja, Virpi!
Onnea Virpille! Laitatko minulle sähköpostissa osoitetietosi, niin katsotaan, mitä pientä kivaa täältä lähtee matkaan. :)
lauantai, 31. joulukuuta 2011
Tilinpäätös vuodelta 2011
Oman ikääntymisen kai huomaa siinä, miten nopeasti aika kuluu. Lapsena vuosi oli melkein elämänmittainen aika - nyt se hujahtaa ohi silmänräpäyksessä.
Tätä vuotta ovat värittäneet suuret elämänmuutokset: muutto Seinäjoelle ja työpaikkani vaihtuminen sekä Samin työnhaku. Uutta opeteltavaa on ollut paljon ihan arkielämässä, ja kun syksyllä kilpirauhaseni temppuili heittäytymällä vähäksi aikaa liikatoiminnan puolelle, väsymys on ollut välillä ihan hirmuinen. Onneksi tilanne sen suhteen on rauhoittunut.
Neulepuolella Lankuri on vakiinnuttanut päättyvän vuoden aikana asemansa suomalaisneulojien keskuudessa, ainakin mitä voi päätellä uusista käyttäjistä ja jo rekisteröityneiden tapahtumamerkinnöistä. Toinen asia, joka tältä vuodelta muistetaan, on tietysti "neuleromaanini" Oikein nurin. Sitä on "myyty" tällä hetkellä 119 kpl mitä erilaisimmilla hyväntekeväisyyden tavoilla. Teidän kekseliäisyytenne on kyllä vailla vertaa!
Moni on ehdottanut, enkö sittenkin vielä yrittäisi tarjota käsikirjoitusta kustantajalle tai tekisi omakustannetta ihan fyysisenä kirjana myyntiin. Olen vastannut, ettei nyt ole voimia. Teen tällä hetkellä päivätyökseni niin vaativaa tutkimus- ja kirjoitustyötä, etten kerta kaikkiaan jaksa ruveta jälleen kerran muokkaamaan käsikirjoitusta kustantajan toiveiden mukaan, jotka eivät sitten kuitenkaan välttämättä johda kustannussopimukseen. Eri asia on, jos se kelpaisi jollekulle vähäisemmin fiilauksin. Omakustanne ja ennen kaikkea sen markkinointi taas vaatii vielä nykypäivänäkin sen verran alkupääomaa, ettei meidän varoillamme siihen ryhdytä (paitsi jos jollakin teistä on tarjota Samille töitä! :). Niinpä Oikein nurin on jatkossakin "myytävänä" hyväntekeväisyyden kautta.
Lisäksi minusta tuntuu, että Oikein nurin -romaanin julkaisulle olivat nyt viimeiset hetket. En tiedä teistä, mutta minun mielestäni neuleblogielämä on monelta hiljentynyt. Ei jakseta enää blogata kuten ennen, eikä varsinkaan kommentoida - en jaksa minä itsekään. Se on harmi, mutta toisaalta aika aikaa kutakin. Neulominen ja bloggaaminen on ainakin minulle rakas harrastus, enkä siksi ota siitä stressiä.
Entä sitten kuluneen vuoden valmiiden töiden saldo? Se on kasvanut hiljakseen tuossa sivupalkissa, ja nyt se näyttää tältä:
Mahdollisimman suuri langankulutus ei ole mikään itseisarvo, mutta olen itsekseni hiljakseen miettinyt, että ensi vuoden kampanjaksi ottaisin varastoistani neulomisen. En harrasta uudenvuodenlupauksia enkä nytkään sido itseäni sen kummemmin - mutta yritän olla ostamatta lankaa, kunnes olen saanut lankalaatikkoni ja -nyssäkkäni vähän pienemmiksi.
Tähän liittyen vuodenvaihteen arvonta. Mitä luulet, paljonko lankaa minulla on Lankurin mukaan varastossani 31.12.2011? En ole merkinnyt sinne ihan kaikkia lankoja, joten todellisuus on vielä kamalampi kuin tilasto, mutta mennään nyt "virallisen tiedon" mukaan. Heitä villi arvauksesi kommenttiboksiin viimeistään loppiaisena 6.1.2012, niin osallistut kilpailuun, jonka palkinnoista minulla ei ole vielä harmainta aavistusta - ehkä lankaa? :)
Tähän loppuun kuvitukseksi pieni videopätkä päättyvän vuoden valmistuneista käsitöistä - siis neuleiden ja virkkausten lisäksi myös ompeluksista. Taitaapa siellä vilahtaa pari paria korvakorujakin, kaikkia en ole tänne blogiin edes kuvannut. Osa kuvista on otettu vielä Jalasjärvellä kaikessa rauhassa, osa jo muuttolaatikoiden keskellä, osa sitten uudessa kodissa ensin parvekkeen auringossa ja loppuvuodesta olohuoneessamme, joka on käsitöiden kuvaamiseen ihan mahdoton...
Oikein mukavaa ja rauhallista vuodenvaihdetta ja onnellista käsityövuotta 2012!
Tätä vuotta ovat värittäneet suuret elämänmuutokset: muutto Seinäjoelle ja työpaikkani vaihtuminen sekä Samin työnhaku. Uutta opeteltavaa on ollut paljon ihan arkielämässä, ja kun syksyllä kilpirauhaseni temppuili heittäytymällä vähäksi aikaa liikatoiminnan puolelle, väsymys on ollut välillä ihan hirmuinen. Onneksi tilanne sen suhteen on rauhoittunut.
Neulepuolella Lankuri on vakiinnuttanut päättyvän vuoden aikana asemansa suomalaisneulojien keskuudessa, ainakin mitä voi päätellä uusista käyttäjistä ja jo rekisteröityneiden tapahtumamerkinnöistä. Toinen asia, joka tältä vuodelta muistetaan, on tietysti "neuleromaanini" Oikein nurin. Sitä on "myyty" tällä hetkellä 119 kpl mitä erilaisimmilla hyväntekeväisyyden tavoilla. Teidän kekseliäisyytenne on kyllä vailla vertaa!
Moni on ehdottanut, enkö sittenkin vielä yrittäisi tarjota käsikirjoitusta kustantajalle tai tekisi omakustannetta ihan fyysisenä kirjana myyntiin. Olen vastannut, ettei nyt ole voimia. Teen tällä hetkellä päivätyökseni niin vaativaa tutkimus- ja kirjoitustyötä, etten kerta kaikkiaan jaksa ruveta jälleen kerran muokkaamaan käsikirjoitusta kustantajan toiveiden mukaan, jotka eivät sitten kuitenkaan välttämättä johda kustannussopimukseen. Eri asia on, jos se kelpaisi jollekulle vähäisemmin fiilauksin. Omakustanne ja ennen kaikkea sen markkinointi taas vaatii vielä nykypäivänäkin sen verran alkupääomaa, ettei meidän varoillamme siihen ryhdytä (paitsi jos jollakin teistä on tarjota Samille töitä! :). Niinpä Oikein nurin on jatkossakin "myytävänä" hyväntekeväisyyden kautta.
Lisäksi minusta tuntuu, että Oikein nurin -romaanin julkaisulle olivat nyt viimeiset hetket. En tiedä teistä, mutta minun mielestäni neuleblogielämä on monelta hiljentynyt. Ei jakseta enää blogata kuten ennen, eikä varsinkaan kommentoida - en jaksa minä itsekään. Se on harmi, mutta toisaalta aika aikaa kutakin. Neulominen ja bloggaaminen on ainakin minulle rakas harrastus, enkä siksi ota siitä stressiä.
Entä sitten kuluneen vuoden valmiiden töiden saldo? Se on kasvanut hiljakseen tuossa sivupalkissa, ja nyt se näyttää tältä:
Kun vuonna 2010 kulutin lankaa yli 9 kg ja vuonna 2009 peräti yli 18 kg, tuo vajaa 7 kg kulutus kertoo paljon. En ole jaksanut, ei ole kiinnostanut kuten ennen. Toisaalta se kertoo myös siitä, että olen tehnyt kaikenlaista pientä: sukkia, sytomyssyjä, lapaset, ponchon - mutta vain kaksi neuletakkia, ja nekin kevyitä. Lisäksi erityisesti syksyllä olen ommellut jonkin verran.
- 1 hame 420 g
- 1 kesäpusero 300 g
- 1 lapaset 50 g
- 1 mekko 550 g
- 1 poncho 450 g
- 1 tunika 600 g
- 1 virkattu mekko 590 g
- 13 sukat 930 g
- 13 sytomyssyä 550 g
- 2 kauluria 240 g
- 2 liiviä 1 180 g
- 2 myssyä 270 g
- 2 neuletakkia 525 g
- 3 huivia 160 g
- Yhteensä 6 815 g
Mahdollisimman suuri langankulutus ei ole mikään itseisarvo, mutta olen itsekseni hiljakseen miettinyt, että ensi vuoden kampanjaksi ottaisin varastoistani neulomisen. En harrasta uudenvuodenlupauksia enkä nytkään sido itseäni sen kummemmin - mutta yritän olla ostamatta lankaa, kunnes olen saanut lankalaatikkoni ja -nyssäkkäni vähän pienemmiksi.
Tähän liittyen vuodenvaihteen arvonta. Mitä luulet, paljonko lankaa minulla on Lankurin mukaan varastossani 31.12.2011? En ole merkinnyt sinne ihan kaikkia lankoja, joten todellisuus on vielä kamalampi kuin tilasto, mutta mennään nyt "virallisen tiedon" mukaan. Heitä villi arvauksesi kommenttiboksiin viimeistään loppiaisena 6.1.2012, niin osallistut kilpailuun, jonka palkinnoista minulla ei ole vielä harmainta aavistusta - ehkä lankaa? :)
Tähän loppuun kuvitukseksi pieni videopätkä päättyvän vuoden valmistuneista käsitöistä - siis neuleiden ja virkkausten lisäksi myös ompeluksista. Taitaapa siellä vilahtaa pari paria korvakorujakin, kaikkia en ole tänne blogiin edes kuvannut. Osa kuvista on otettu vielä Jalasjärvellä kaikessa rauhassa, osa jo muuttolaatikoiden keskellä, osa sitten uudessa kodissa ensin parvekkeen auringossa ja loppuvuodesta olohuoneessamme, joka on käsitöiden kuvaamiseen ihan mahdoton...
Oikein mukavaa ja rauhallista vuodenvaihdetta ja onnellista käsityövuotta 2012!
maanantai, 26. joulukuuta 2011
Kun se tahtoo vihreän villatakin, se tekee vihreän villatakin
Hyvää joulunajan jatkoa, ystävät! Onneksi sitä on vielä lähes kaksi viikkoa jäljellä.
Tässä taitaa tulla tämän vuoden viimeinen neule. Olen pitkään kaivannut itselleni vihreää neuletakkia, mutta tekeminen on aina vain jäänyt. Sitten vihdoin keksin, että haluan tehdä February Lady Sweaterin, ja että siihen käy varastossa vuosia marinoitunut Rowanin Felted Tweed.
Hiukan myöhään päätin, että tämän kauan kaivatun neuletakin pitää valmistua nimenomaan jouluksi. Tahtoo sanoa, että aatonaattoiltana tikkusin hurjana hihoja valmiiksi - ja sitten jouluaatto oli niin lämmin ja jokaisessa kyläpaikassa niin kuuma, ettei tätä voinut edes pitää. No, joulusukat ja uusi hame olivat ainakin käytössä, ja aattoyöllä hautausmaalla neuletakkikin jo tarpeeseen.
Harmittaa, että tein takin XL-koon mukaan, kun lanka oli kovin ohutta, ja L-kokokin olisi riittänyt. Ehkä laitan tähän kuminauhan kaulukseen tai jotain. Hihoista tuli ylisuuret senkin takia, että minulla oli vain 4 ja 5 mm 40-senttiset pyöröt, ei 4,5-millisiä, joilla tein vartalo-osan. Hätätilassa voin tietysti aina heittää tämän pyykkikoneeseen ja huovuttaa pikkuisen, kuten tein edellisellekin feltedtweed-takille.
Nyt pidän lomaa ihan kaikesta, jopa neulomisesta (ainakin hetken), mutta toki tämän vuoden tilinpäätös pitää kuluneen vuoden töistä vielä tulla tekemään. Mukavia välipäiviä!
Tässä taitaa tulla tämän vuoden viimeinen neule. Olen pitkään kaivannut itselleni vihreää neuletakkia, mutta tekeminen on aina vain jäänyt. Sitten vihdoin keksin, että haluan tehdä February Lady Sweaterin, ja että siihen käy varastossa vuosia marinoitunut Rowanin Felted Tweed.
Hiukan myöhään päätin, että tämän kauan kaivatun neuletakin pitää valmistua nimenomaan jouluksi. Tahtoo sanoa, että aatonaattoiltana tikkusin hurjana hihoja valmiiksi - ja sitten jouluaatto oli niin lämmin ja jokaisessa kyläpaikassa niin kuuma, ettei tätä voinut edes pitää. No, joulusukat ja uusi hame olivat ainakin käytössä, ja aattoyöllä hautausmaalla neuletakkikin jo tarpeeseen.
Harmittaa, että tein takin XL-koon mukaan, kun lanka oli kovin ohutta, ja L-kokokin olisi riittänyt. Ehkä laitan tähän kuminauhan kaulukseen tai jotain. Hihoista tuli ylisuuret senkin takia, että minulla oli vain 4 ja 5 mm 40-senttiset pyöröt, ei 4,5-millisiä, joilla tein vartalo-osan. Hätätilassa voin tietysti aina heittää tämän pyykkikoneeseen ja huovuttaa pikkuisen, kuten tein edellisellekin feltedtweed-takille.
Ohje: February Lady Sweater, tein englanninkielisen ohjeen mukaan mutta löytyyhän tämä vauvanneuleesta kehitetty ihanuus suomeksikin
Lanka: Felted Tweed, noin 375 g kokoon XL
Puikot: Vartalo-osassa 4,5 mm ja hihoissa 5 mm
Nyt pidän lomaa ihan kaikesta, jopa neulomisesta (ainakin hetken), mutta toki tämän vuoden tilinpäätös pitää kuluneen vuoden töistä vielä tulla tekemään. Mukavia välipäiviä!
torstai, 22. joulukuuta 2011
Joulusukat
Ennen vanhaan - siis todella ennen vanhaan - ennen kuin joululahjat oli talonpoikaispiireissä keksitty, jouluksi piti jokaisen saada jotakin uutta vaatetta. Palvelusväelle ne kuuluivat osana palkkaa, mutta ne pyrittiin valmistamaan jouluksi. Jolla ei ollut jouluna yllä jotakin uutta, sen jouluhiiri söi!
Malli: Johanna-sukat Ullasta
Lanka: Vanhaa kunnon (150 g kerässä!) Nallea 60 g kokoon Kaisa (35)
Puikot: 3,25 mm
Muuta: Tein ohjeesta poiketen varteen kaksi ja terään kolme mallikertaa, pohjassa silmukoita on 10 kpl per puikko.
Riemullista joulujuhlaa kaikille teille rakkaille Kerällä-blogin ystäville!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)