Kun ei se opi vaan ompelee vaan!!

Viikonlopun kunniaksi ajattelin tulla paljastamaan teille, mitä olen saanut aikaan kuluneella viikolla. Ei uskoisi, että näin väsynyt ihminen pystyy näinkin paljoon... :)

Ompelukoneeni, jonka kanssa otin taannoin lujasti yhteen, kävi sairaalassa ja kotiutui hyväkuntoisena. Kolmellakympillä putsasivat Singer Serenadeni niin, että enää en (valitettavasti...) voi syyttää konetta epäonnistuneista ompeluksista.

Päätin kokeilla aluksi ommella hyvin ohutta puuvillakangasta, jota ostin Eurokankaan palalaarista. Minulla on Elloksen mekko, josta tykkään kovasti, ja ajattelin tehdä tämän sen kaavoilla. En sitten keksinyt yhtään monimutkaisempaa mallia kuin tämä sivukappaleineen ja upotettuine taskuineen...

Takkusin koko päivän tämän mekon kanssa, lopuksi korjasin sitä suunnilleen nuppineuloilla päälläni, ennen kuin taas purin ja ompelin. Ollapa itsensä kokoinen mallinukke, jonka päälle rakennella vaatteita! Motkotin jo Samillekin, että kun ei se kiellä mua ompelemasta, vaikka en vaan osaa...

Tulos ei ole edelleenkään sellainen kuin Elloksella. Kun tämä oli ylläni töissä maanantaina, ihmiset tuijottivat mutta eivät sanoneet mitään. En oikein tiedä miten siihen pitäisi suhtautua... ;) Pitsin toi Vaiskai minulle aikoinaan Ullakon aarteiden avajaisista.

Ompeleminenko uuvutti niin, että kuvassakin on silmät kiinni..? :)

Kun kone ompeli niin sievästi puuvillaa, uskalsin vielä samana päivänä (!!) kokeilla pellavakangasta, jota tarttui iso sylys mukaan myös Eurokankaan palalaarista. Kuvan Sami räpsäisi sunnuntaina, kun olimme tulossa neljän tunnin reissulta Lakeuden ristiin ja lähimaastoon (= messu ja uusien seinäjokisten tervetulotilaisuus), ja valitettavasti kesän viimeisen hellepäivän ja runsaan istumisen jäljet näkyvät tunikassa... Olisin voinut rajata kuvaa mutta enpäs rajannut, kun tekeleitäni saatiin kerrankin kuvatuksi jossain muualla kuin meidän olohuoneessa!

Kaavan piirsin yhdestä rakkaista Riimingan tunikoistani, jota olen aiemminkin käyttänyt mallina. Se vaan on jotenkin niin mua. Vihdoin myös löysin käyttöä vuosi sitten käsityömessuilta ostamilleni Maarit Ailion kangaskuville. (Olkaa ystävälliset älkääkä kommentoiko ompelujälkeäni, kun en siis voi enää syyttää sitä konetta...) Äärimmäisen fiksu tempaus myydä ihania, ihania kuviaan valmiiksi kangastilkuille painettuina! Näitä ostetaan myös tänä vuonna.

Eilen illalla sain sitten kohtauksen ja kaivoin esiin viimeisen niistä huovutetuista villakankaista, joita tilasin aikanaan Myllymuksuilta Suuren Käsityölehden kautta. Tämä punainen oli jäänty ompelematta, olin tilannut sitä nimittäin pienimmän palan (kankaat oli tarkoitettu tiettyihin SK:n lastenvaatteisiin, ja tilatessa sai valita, mitkä värit ja valmiit koot yhdistettiin), koska se on melkein samansävyistä kuin aikanaan tekemäni tonttuhame.

Kangas riitti juuri ja juuri - olisin tehnyt tunikasta pidemmän eli hamemaisemman, mutta se ei enää onnistunut. Riimingan malli tässäkin ja Maarit Ailion kuva. Tosin tähän tein leveämmät olkaimet, mistä johtuu, ettei kolttu istu sitäkään vähää kuin muuten.

Kuten näkyy, ompelukoneen huolto ei valitettavasti tippaakaan auta ompelijan taitoihin. Pitäisiköhän munkin paikkani puhdistaa? Olenko jo liiaksi pölyyntynyt työni ääressä?

Sitä odotellessa esittelen teille viimeisimmät ostokseni, jotka singahtivat luokseni Oranssin blogista. Mikä väri!!!!!

Syksyistä viikonloppua ystävät!