lauantai 28. heinäkuuta 2007

Kun vaan tuloo parahillensa...


Ystäväni lainasi minulle vallan erinomaisen kirjan, Julia Cameronin Tyhjän paperin nautinto - tie luovaan kirjoittamiseen. Paitsi että kirja on loistava kirjoittajan opas, se on jo vaikuttanut muuhunkin elämääni.

Cameron nimittäin taistelee ankarasti lausetta "kirjoittaisin jos minulla olisi aikaa" vastaan. Aina on aikaa, hän sanoo, pitää vain ryhtyä toimeen: vartti silloin ja puoli tuntia tällöin.

Kirjoittamaan minä en ole (vielä) ruvennut, mutta muuten kyllä olen vihdoin ja viimein tarttunut toimeen. Keväästä asti on laatikollinen Riitalta saamiani tyhjiä kahvipusseja odottanut, että tekisin niille jotain. Kuluneella viikolla heräsin eräänä aamuna aikaisin, sain inspiraation ja Samin nukkuessa hiivin parvekkeelle laatikon ja saksien kanssa.

Otetaan lähestulkoon 70 kahvipussia, avataan ne saumoistaan ja leikataan kahtia. Samaan pinoon aina 4 kpl pussin alaosaa tai yläosaa. Yhteen pinoon tulee molempia.


Ommellaan aina 4 kpl sivuistaan yhteen, taitetaan kahtia ja vielä kolmia ja ommellaan suikaleeksi. Nauhoja pitää ommella kaikkineen yli 30 kpl. Ei, se ei ole kauhean helppoa - kahvipussi on liukas materiaali!!

Kun vihdoin on ommeltu, pujotetaan kuuden suikaleen sisään muovista sidenauhaa (sitä jota on pakettien ympärillä) ja teipataan ne lattiaan loimiksi. Pujotellaan 14 kudenauhaa loimien lomaan.


Mitataan pohjan ympärysmitta (119 cm + 2 cm saumavara) ja ommellaan loput suikaleet renkaiksi. Tässä kohdassa ompelukoneeni oli tehdä lakon - siksakkia ei syntynyt millään, joten pitää luottaa siihen, että suora ommel pitää.


Myönnettäköön, että kahvipussin pujottelu on varmaan pärekorin tekoa helpompaa siinä, ettei pussinauhoja saa rikki kuin teräaseella. Mutta liukkaita ne mokomat olivat edelleen!! Onneksi pyykkipojat on keksitty...

Pujotellaan kassi kasaan ja sitten vielä hihnat. Itse asiassa tein kassista pari suikaletta matalamman kuin ohjeessa, koska loimiliuskojen pituus ei olisi riittänyt enempään. Yli jääneistä liuskoista tein ne kahvat.

Ja tässä se on! Leveys 43 cm, syvyys 17 cm, korkeus (ilman kahvoja) 30 cm. Se on tukeva - kiristin liuskat voimieni takaa - se on aivan erinomainen vaikkapa käsityömateriaalien kuljetukseen...

Ja sen tekemiseen meni lopulta vain muutama päivä! Niin se on, kunhan saa itsestään irti... (Tosin tuntuu että sormenikin ovat lähes irti, etusormien ensimmäisen nivelen iho on melkein vereslihalla nauhojen päätöspujottelun jälkeen...)


Jo viimeisten pujottelujen aikana olin vyyhdinnyt kerän Woolia ja laittanut sen likoon. Kassin valmistuttua nostin vesikattilan hellalle. SNYni Heini lähetti minulle keväällä Woolin ja kaksi pussia Kool-Aideja. Koolaukseen aiemmin perehtymättömänä värien kokeilu on lykkääntynyt - olisi muka pitänyt olla aikaa tehdä se ihan rauhassa. Mutta Julia Cameronin oppien mukaan päätin, että minulla on aikaa nyt. Ei muuta kuin Ilun mainiot koolausohjeet esiin ja menoksi!

Vesikattila ehti lähestulkoon kiehua jo valmiiksi kuumalla levyllä, kun säntäsin tyhjentämään sinne pussillisen Soarin' Strawberry Lemonadea. Pussin ja nimen perusteella jotenkin kuvittelin väriä keltaiseksi, vaikka olisihan mansikasta pitänyt ymmärtää... En tullut kurkanneeksi Ilun väriopastakaan.

Mutta ei se mitään, punainenkin Wool kelpaa! Tässä siis elämäni ensimmäinen koolattu lankavyyhti (omastapäästävärjäystähän kokeilin jo syksyllä :).


Parempaa kuvaa luvassa kunhan tuo kuivuu... Oli muuten hauska kokemus, kun laitoin langan kattilaan, suunnilleen kuului vain "humps" ja väri imeytyi siihen - liemi oli saman tien kirkasta. Ja minä kun luulin, että siihen menee ilta... :D

12 kommenttia:

  1. Minulla on edelleenkin kahvipussit kauniisti muovikassissa odottamassa inspiraatiota. Mutta kyllä niistä vielä jotain syntyy. Yhtään pussia en vuoteen ole laittanut roskikseen!!!

    VastaaPoista
  2. Intsu täällä :) Hauska toi sun otsikko! Nuan meillä on aina puhuttu:kunhan tuloo parahillensa:) Kyllä sä taas olet ollut aikaansaava! Hiano toi kassi! Saat olla oikeen ylypyy ittestäs:)

    VastaaPoista
  3. Kyllä jaksoit olla kärsivällinen tuon laukun kanssa!! Kiva lopputulos.
    KoolAideilla värjääminen on muuten vieläkin helpompaa ja nopeampaa, kun upotat langan mehuun jonka sekoitat mikronkestävässä kulhossa ja heität koko sotkun mikroon 3X 3 min täysteholla. Hyvä lopputulos tulee ja nopeasti!!

    VastaaPoista
  4. Tuon kirjan minäkin haluaisin, oliskohan kirjastossa.

    Kaunista lankaa!!!

    VastaaPoista
  5. Oletpa ollut ahkera. Minullakin tuo kirja odottaa käyttöön pääsyä.

    VastaaPoista
  6. Kiva kassi, todennäköisesti myös suht kestävä.

    VastaaPoista
  7. Olipa hyvä, kun otit aikaa ja teit vielä ohjeetkin, kiitos! Mun kaffipussiprojektini on vähän lähempänä.
    Koolata pitäisi täälläkin, eipä muuta kuin lukea Kerältä linkit ja ohjeet.
    Kaunista lankaa teit. Hieno on myös kassi.

    VastaaPoista
  8. Ihan järjetön työ tuon kassin kanssa :o! Hattua nostan! Komea ensivärjäys :). Itse ihastuin koolaukseen täysin. Erityisen ihmeellistä minusta oli, miten se väri todellakin imeytyi lankaan *swoosh*. Sinne meni. :)

    VastaaPoista
  9. Mahdottoman upea tuo kassi! Onnittelut!
    Ja sinä ehdit sitten koolailla ennen minua.

    VastaaPoista
  10. koolaus on kyllä mahottoman kivaa! :) ja mullakin laatikollinen kahvipusseja tuolla odottamassa inspiraatiota...kiva kun sait kassin valmiiksi niin tästä voi sitten ottaa mallia. :)

    VastaaPoista
  11. Sehän näyttää hienolta! Tarkoitan kahvipussiprojektia. Toivottavasti lanka kuivuu pian ja pääset taas puikkojen ja koukun kimppuun.

    VastaaPoista