tiistai 17. kesäkuuta 2008

Minä innostuin...

...ihan vähän.


Ja sitten vielä enemmän.


Ja enemmän.


Ja enemmän.


Ehkä muistatte, miten viime syksynä pujottelin itselleni kahvipusseista ison korin Sirpa Kontio-Nikaman Kahvipussin uusi elämä -kirjan ohjeilla. Työ oli mieletön - 75 kahvipussia leikeltiin ja ommeltiin ja taiteltiin ja ommeltiin ja pujoteltiin... Ark.

Jäi kauhu kahvipusseihin. Suku niitä minulle keräsi ja vastaan otin, mutta parvekkeelle säilötty pussilaatikko herätti aina huonon omantunnon. Muoriska joskus talvella kyseli minua kassintekijäksi - aineksetkin olisivat tulleet postissa - mutta kieltäydyin kamalaan kokemukseen vedoten.

Ja sitten bongasin Inkerin blogista ohjeen tällaiseen kassiin. Ei mitään silppuamista ja mieletöntä työmäärää, vaan suit sait valmiiksi! Kolahti. Sami nosti yläkaapista pussit, jotka on sinne täällä uudessa kodissa säilötty. Ompelukone alkoi surista.

Nuo yläkuvien kaksi keskikokoista kassia valmistuivat sunnuntaina. Niitä tehdessä katkoin kaksi (två, two, kaks, dva, zwei, 2) ompelukoneen neulaa. Syy ei ollut kassien vaan minun: Kontio-Nikaman kirjan ohjetta muistellen laitoin kassin yläreunaan ns. vyötenauhaa, siis sitä pakettien ympärillä olevaa. Kun sen + moninkertaiseksi taitellun kahvan yli ompelee yli koneella, kuuluu naps ja viuh. Fiksua.

Liian myöhään muistin, että kirjassa nauha pujotettiin valmiiseen kujaan... Ja että se olisi kaiken lisäksi kannattanut laittaa kahvoihin. Kun kävin eilen ostamassa lisää neuloja alakerran lankakaupasta (ei, en ostanut lankaa!!), myyjätäti sanoi onnistuneensa katkaisemaan omasta kassistaan kahvat. Tuo kahva-asia muutenkin hirvittää: kun ei niitä saanut kunnolla ommelluksi, käytin hävyttömästi niittaajaa. Toivon mukaan edes vähän aikaa kestävät, keskikokoiset kassit kun ovat menossa pikku lahjoiksi. Pitää varoittaa, etteivät saajat ahda niihin kaupassa kymmentä litraa maitoa.

Eilen illalla väänsin sitten tällaisen jättimäisen kassin meidän lehdillemme. Talossa kun ei ole paperinkeräyspistettä, niin lehtiä kertyy kohtuullinen kasa ennen kuin selviämme kylän toisessa päässä olevalle keräyslaatikolle. Tämän mittasuhteita selventämään olisi kannattanut varmaan itse mennä seisomaan viereen, mutku mulla oli vielä yöpaita... :) Joka tapauksessa kolmen pussikerroksen syvyinen ja kahdeksan levyinen kassi on niin iso, että kun käänsin sitä oikein päin, käsivarteni pituus ei riittänyt vaan jouduin astumaan toisella jalalla kassiin sisälle.


Kun inspis oli päällä, rupesin eilen vääntämään itselleni vielä "sadekesän festarilaukkua" ihan omasta päästä. (Ja jäikin viälä... :)


Itse laukkuosa onnistui hyvin, mutta tuo läppä on "epäorkaaninen", kuten äitini sanoisi. Sami oli makutuomarina ja hänen ehdotustensa mukaan sitä leikkelin muotoonsa, mutta on se vieläkin outo. Lisäksi tein olkahihnankin kahvipusseista ja epäilen sen olevan liukas... Toisaalta se yltää kyllä kaulankin ympäri. Saa nähdä, julkeanko tuo olalla lähteä juhannusbileisiin! :)


Tänään menen työhaastatteluun. Siitä riippuu, liitynkö lankaklubiin...

14 kommenttia:

  1. Ihanaa innostumista :-) Ja ihana tuo juhlakassi! Tosi mainio idea.

    Minunkin pitäisi innostua, on noita kahvipusseja tuonne nurkkiin sen verran kerääntynyt.

    Onnea työhaastatteluun!

    VastaaPoista
  2. Hienoja laukkuja!
    Onnea työhaastatteluun, pidän peukkuja! Sitten saatkin ilmoittautua sinne lankaklubiin..

    VastaaPoista
  3. No on noita varten saanut muutaman kahvikupillisen juodakin. ;) Hienoja ovat! Oulun Lähetysjuhlilla näkyi niitä pujoteltuja kahvipussilaukkuja, sellaisia pikkuisia käsilaukkumallisia. Olivat kyllä nekin hienoja. :)

    VastaaPoista
  4. Onpa kivoja kasseja! Onneksi tosiaan sulla oli kahvipussit valmiina, ettei innostuksen puuskassa tarvinnut alkaa tuota määrää kahvia juomaan ;)

    Onnea haastatteluun!

    VastaaPoista
  5. Tosi makeita kasseja! Ja roppatolkulla lykkyä tykö sinne haastatteluun!

    VastaaPoista
  6. Sullahan on ollut oikein tehdas pystyssä. Hauskoja kasseja. :o) Onnea haastatteluun!

    VastaaPoista
  7. Onpa ollut urakka. Nuo pakkaa olemaan vähän liukkaita ommellessa. No, milloinkahan tarttuisi kaapeissa piilotteviin kahvipusseihin ja laittaisi tehtaan pystyyn mallisi mukaan!

    Tsemppiä haastatteluun!

    VastaaPoista
  8. Wau! Upeita kasseja!
    Onnea työhaastatteluun!

    VastaaPoista
  9. Ohoh onpas kassi poikineen!!!
    Toivottavasti työhaastattelu meni onnekkaasti!!

    VastaaPoista
  10. No jopas on syntynyt kasseja

    VastaaPoista
  11. Hienoja kasseja! Kerran yritin ommella tuollaista aika peruskassia, mutta silloin ei mikään sujunut, joten se viritelmä meni roskiin, enkä ole viitsinyt sen jälkeen yrittää. Silti noita kahvipusseja keräilen... Ehkä siis minullekin jonain päivänä iskee inspiraatio.

    VastaaPoista
  12. ohhoh, ootpa ollut tarmokas! ite en oo saanut (vieläkään) tehtyä ensimmäistäkään vaikka pusseja on haalittuna isoonkin satsiin..

    VastaaPoista
  13. Vann olet sinä ollut ahkera! Hienoja kasseja ovat kaikki!

    VastaaPoista