lauantai 25. syyskuuta 2010

Karkkipäivän tunnelmissa

Nyt saatte sitten sateisen syyslauantain kunniaksi oikein makeaa mahan täydeltä, ainakin värien suhteen. On hauskaa huomata, miten käyttämäni värit muuttuvat; välillä käytän hyvin hillittyjä sävyjä, välillä revittelen kunnolla. Ne peruslempivärit toki pysyvät samoina, mutta esimerkiksi pinkki, johon pukeuduin innolla muutama vuosi sitten, on ollut tässä pitkään eiei-listalla - palatakseen jälleen.

Kesällä Tapiolla käydessä mukaan tarttui muun ohessa sylillinen karkinkirjavaa puuvillalankaa. Olin nähnyt muistaakseni SeijaP:n blogissa pinaattitunikan ihastuttavana "kesäversiona" ja tahdoin samanlaisen. Tosin lankaa olisi pitänyt olla sitten vieläkin enemmän, koska haaveeni oli tehdä tästä samanlainen mekkotyyppinen versio kuin menninkäismekostani, mutta tunika tästä sitten tuli. Vähän hassu, kuten useimmat työni, mutta ehkä silti käyttökelpoinen. :)

Taas opimme sen, että työt pitäisi blogata niiden valmistuttua - tai ainakin merkitä speksit muistiin! Itse asiassa olin ihan varma, että tämä tunika olisi tietoineen joko Lankurissa tai Ravelryssä, mutta kumpikaan ei tunnustanut. Onneksi löysin vyötekätkön, jotta langan nimi ja määrä tulevat suht oikein... :)


Malli: Pinaattitunika, Suuri Käsityölehti 3/2009, malli 3
Lanka: Coatsin AnchorStyle Magicline, 325 g - halkeilevaa mutta muuten kivaa
Puikot: 4 mm (kai? siis miksi, oi miksi en laittanut tästä heti tietoja ylös)
Muuta: Helman päättelin ohjeesta poiketen i-cordilla, ja se tuntuu onnistuneelta ratkaisulta. Toki piti pingottaa, mutta nyt ei pahemmin kipristele ylöspäin.


Viime keväänä Anttilasta tarttui mukaan aniliininpunainen tikkitakki. Tikkitakkihan on välikausitakkien kuningatar: kestää kosteutta ja tuulta, on höyhenenkevyt ja vieläpä malliltaan minun varsin hankalalle kropalleni sopiva. Keväällä tein takille kaveriksi sekä myssyn että pipon ja kaulurin (jonka taidan purkaa, koska bambulanka on venynyt järkyttävästi), mutta nyt kaipasin jotakin ohutta, myssymäistä päähinettä syystuuliin.

Kun Kauhavan Kangas-Aitta lähestyi kuvastollaan, ihastuin siinä olleeseen lippiksen ohjeeseen. Lanka vain puuttui - mutta ei kauan. Tikkuajien kyläillessä Tapion Tikkuiitoilla saimme kaikki Tapiolta lahjaksi kerän ihan tuntematonta, Betas-firman tekemää Sempati Safir -lankaa. Olin ko. lankaa jo katsellut myyntipöydissä, mutta materiaali (98 % akryyli, 2 % polyesteri) sai minut hylkäämään nopeasti ostoajatuksen. Ilmaislahjasta kuitenkin ilahduin - voisihan siitä tehdä vaikka ponchon tai muuta vähemmän hiostavaa! Jotenkin langassa kimaltava bling-blingkin tuntui ihan hauskalta.

Kotona tajusin, että tästähän tulee se haluamani lippis. Ja tuli myös. Vaikkakin Kangas-Aitan ohje on ohjeen aikuista esittävästä kuvasta huolimatta tarkoitettu ilmeisesti lapselle (koko oli jotain 48-52, ja minun pääni hiuksineen on 58...) ja jouduin käytännössä tekemään myssyn kirjaimellisesti omasta päästä. Mallineule ja idea  on sentään ohjeesta... Kun lanka oli kovin riittoisaa, tein myssylle kaveriksi "perushuivin", siis lisäykset reunoissa ja keskellä. Huivin molempiin siivenkärkiin tein vielä nyörit joilla kaulakappaleen saa sidottua, kun pelkäsin langan sittenkin loppuvan kesken enkä tohtinut tehdä suurempaa.

Malli: myssyssä Kauhavan Kangas-Aitasta, huivissa perusmalli
Lanka: Sempati Safir, yht. 90 g (mielenkiintoinen lanka - tiheyttä ei mainita vyötteessä ollenkaan!)
Puikot: Myssyssä 4 mm, huivissa 5 mm

Ja sitten vielä kolmaskin pinkki juttu. Anteeksi Mari, tämä on viivästynyt sikamaisesti!


Eli kirsikoita kakussa, ja seuraava tehtävä:


1) Jaa tunnustus eteenpäin viidelle inspiroivalle bloggaajalle
2) Kerro 3 asiaa, joita rakastat
3) Näytä rakastamasi kuva ja kerro siitä.

Tehän tiedätte, miten minä näissä jaoissa toimin... :) Tällä kertaa voisin jakaa tämän vaikka kaikille teille, jotka jaksatte kommentoida näitä minun juttujani. Se jos mikä on inspiroivaa!

Sitten kolme asiaa, joita rakastan. Olen vastannut tähän tuolla suljetussa Tuumooksia-blogissa henkilökohtaisemmin, joten tällä kertaa pysytään käsityölinjalla.

  1. Luonnonkuidut. Osteogenesis imperfecta aiheuttaa aineenvaihduntahäiriönä mm. hikoilua, joten en ikimaailmassa voisi kuvitellakaan käyttäväni isoissa neuleissa tekokuituja, jotka vain hiostavat lisää. Langan pitää olla mahdollisimman pitkälti villaa, puuvillaa, bambua, silkkiä... (Paitsi että nyt minulla on akryylimyssy. Ja huivi. :)
  2. Oikeastaan sama pätee myös puikkoihin ja koukkuihin: mieluiten käytän bambua tai sitten KnitPicksejä (koivuako ne nyt ovat?), vaikka jälkimmäiset hajoavatkin käytössäni. Huono laatu vai raju käyttäjä..??
  3. Neule ja tv. Tai meillä siis dvd:llä olevat sarjat. Ihana yhdistelmä 

Entä sitten se kuva... Tämä oli vaikea, mutta olkoon se tässä. Ensimmäinen itse kirjoittamani neuleohje toteutettuna, Basilika-huivi.




Tällä hetkellä olen viimeistelemässä hihatinta, jollaista en olisi kuvitellut tarvitsevani (täältä voi lukea tekstiä edellisestä hihattimestani - joka on jäänyt lähes käyttämättä, kun ei lämmitä etumusta...), mutta ehkä tästä tulee vähän kuin hihattimen ja neuletakin välimuoto. Sen valmistuttua voisi vaikka yrittää saada edes jotakin valmista Sukkasatoon...


Iloista viikonloppua!

3 kommenttia:

  1. Lippis-setti on tosi hauska.
    Basilika on edelleen mun mielestäni yksi kauneimmista huivimalleista. Yksinkertaisen tyylikäs, mutta haastava neulottava. Kiitos siitä!

    VastaaPoista