lauantai 15. syyskuuta 2012

Se on valmis! Se on neule! Se on istuva!

Lapsena toisten leikit olivat aina kivempia kuin omat. Kun kaverini oli kylässä ja sisustimme kumpikin omaa huoneistoa pikkunukeille, hänen huoneistonsa oli aina kivempi.

Niinpä käsityöohjeenkin saattaa löytää jonkun toisen "silmin". Kun talvella luulimme joutuvamme muuttamaan ja järjestimme kotikirppiksen, laitoin menemään myös metrin verran käsityölehtiä. Yksi lehti oli ollut lainassa kälyllä, ja ennen kierrättämistä selasin sen läpi. Lehti oli vanha - mutta en ollut koskaan huomannut, että siellä on aivan upean liivin ohje! Työkaverillani on sen tyylinen, ja olen ihaillut sitä pitkään.


Ihastuin liiviin niin, että keväällä korkkasin sitä varten jopa hartaasti marinoidut, joskus Tapiolta tilatut Dropsin Alpacat. Ohje oli ihan eri langalle ja peräti 7 mm puikoille, mutta minä päätin tehdä liivin kaksinkertaisella Alpacalla ja 5 mm puikoilla yhtä kokoa suurempana kuin mitä muuten olisin tehnyt. (Mallitilkku, mikä se on?)


Työ eteni kohtuullisesti, palmikoiden ja sileän neuleen vaihtelu oli mukavaa. Mutta sitten kesän kynnyksellä iski neuleplääh. Pakkasin työn ja ohjeen koriin ja annoin itselleni luvan unohtaa käsityöt niin pitkäksi aikaa kuin vain haluaisin.


Sitä halua kesti kolme kuukautta. Sitten alkoi taas vähän kutkutella. Varovasti otin liivin esiin ja kääntelin: kesken oli enää takakappaleen yläosa. Koska neuloin kaikki kolme kappaletta samalla pyöröpuikolla, minun tarvitsisi sen jälkeen vain yhdistää olkasaumat ja tehdä resorit.




Tähän kaikkeen kului aikaa kolme iltaa. Kolmen kuukauden tauon jälkeen. Käsittämätöntä.


Vielä käsittämättömämpää on se, että liivi on istuva. En osaa muokata ohjeita omalle 142-senttiselle ja varsin horisontaaliselle vartalolleni, vaan yleensä neulon noin L/XL-koon leveydellä ja XS/S-koon pituudella. Yleensä tulos ei ole mitenkään onnistunut. Mutta tämä on istuva. Lieneekö sitten syynä se, että mukana viimeistelyssä oli ensimmäistä kertaa laaduntarkkailijatar Stella - jota kiinnostivat suuresti puikkoni, ei ollenkaan lankakerä!


Malli: Moda 5/2009, Naisen palmikkoliivi (29)
Lanka: Drops Alpaca kaksinkertaisena, 375 g kokoon XL
Puikot: 5 mm
Napit: Polinka, jos oikein muistan
Muuta: Neuloin molemmat etukappaleet ja takakappaleen samalla pyöröpuikolla  ja yhdistin olkasaumat kolmen puikon päättelyllä. Vasta liivin valmistuessa tajusin, että työ olisi kannattanut neuloa ihan kokonaan pyörönä. Mitä järkeä on napillisessa liivissä, kun en koskaan tule pitämään niitä nappeja auki? Ompelin nappilistaa muutamalla pistolla sieltä täältä yhteen, etteivät muovinapit luistele rei'istä ulos.

Päätellessäni neuleesta langanpäitä muistelin hymyillen ensimmäisiä neuleitani silloin syksyllä 2006. Niistä ei nimittäin päätelty yhtään mitään, mikä ei ollut näkyvissä! Mitä turhaan... Vielä nykyäänkin minulla on tapa "päätellä" lankoja samalla, kun neulon, esimerkiksi tässä liivissä neuloin olkasaumasta jääneen langanpään mukaan hihansuun resoriin jne.


Tiedän, että kunnon neulojat eivät tee niin, mutta miksi ei elämäänsä voisi vähän helpottaa! Jos neulon raitaneuletta, "loikkaan" muun väristen raitojen yli seuraavalle vuorolle. En siis suinkaan mene pätkimään lankaa ja päättele satoja langanpäitä missään työssä. Liivissä pääteltävää jäi siksi, etten uskaltanut pelleillä liukkaan alpakkalangan kanssa, vaan tein uutta kerää aloittaessani ihan rehellisen solmun edelliseen.

Nytpä heitänkin haasteen: kuka tohtii tunnustaa tekevänsä jotakin sellaista, mitä kunnon neuloja ei tekisi? :)

22 kommenttia:

  1. Mukava liivi. Sopii sinulle oikein hyvin ja nättikin vielä. Hyvä juttu, varsinkin kun laaduntarkkailuosastokin sen hyväksyi.






    VastaaPoista
  2. Upea liivi; todella sopiva ja kaunis malli sekä väri!

    Mie voin tunnustaa, että päättelyssä menen siitä missä aita on matalin eli lankoja juoksutellen lenkkeinä raitaneuleessa ja langanpäät neulotaan seuraavaan kerrokseen. Kaikki on luvallista :D

    VastaaPoista
  3. Mahtava liivi ja sopii sinulle!

    Minä en ole koskaan ymmärtänyt, miten ihmisillä jää päättelyn jälkeen langanpäitä heitettäväksi roskiin? Minä yleensä uutta lankaa aloittaessani jätän n. 3-5 cm langanpään, jonka joko päättelen jälkikäteen tai neulon samantien neuleen mukaan. Sukissa neulon sen luomisesta jääneen langanpään 1. kerroksella neuleeseen mukaan, ja puseroissa käytän luomisesta jääneen pätkän saumojen ompeluun. Lopetuslanganpäätä jätän tarvittaessa niin pitkästi, että voin sillä ommella esim. olkasaumat, tai sitten siinäkin sen 3-5 cm, jonka voi pujotella näppärästi neuleen sisään. Mutta sitä en ymmärrä tosiaan, että jotkut jättävät kymmenien senttien mittaisia langanpäitä, joista pujottelevat sen pari senttiä ja heittävät loput roskiin! Järkyttävää langantuhlausta! ;)

    Niin ja virkatessahan minä virkkaan ne langanpäät kaikki piiloon samantien, yleensä jää vain se viimeinen langanpää pääteltäväksi.

    Raitaneuleissa kuljetan raitavärejä aina mukana, tarvittaessa vaikka kiepsauttelen lankoja vähän toistensa ympäri, jos tulee useamman sentin hyppyjä, eli en katko niitäkään suotta.

    VastaaPoista
  4. Kisuliini Stella ON söpö ja kauniin värinen.
    Liivi on oikein onnistunut ja eiköhän se ole niin, että napit ja nappilista piristävät ja tämä on erilainen kuin pyörönä neulottu liivi, teet sitt semmosen toisella kerralla.
    Hiuksetkin olet leikkauttanut, oikein kiva ja sopiva malli:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, leikkasin keväällä tuon kesätukan ja aioin laittaa kuvien alle huomautuksen, että älkää katsoko päätä, olen tänään menossa kampaajalle... :) Nyt jo kasvatan pidempää talveksi!

      Poista
    2. Stella vaan on niin kaunis kissa! Silittäisin jos voisin. Kaunis se on tuo neuleesikin.

      Poista
  5. oikein onnistunut liivi, näyttää aika suuritöiseltä palmikkoineen ja nyppyineen. Minä tunnustan neulovani sukkaa minipyöröillä aina kun mahdollista. Tämä tapa herättää huomiota vannoutuneissa sukkapuikkojen heiluttajissa.

    VastaaPoista
  6. Onnittelut onnistuneesta neuleesta!
    Kaunis palmikkoliivi ja todella hyvin istuva.
    Minä inhoan päättelyitä ja sivusaumojen ompelua. Nyt tekeillä olevassa sukassa kuljetin toista lankaa varrensuusta (vihreä) kantapäähän niin, että jokatoisella kerroksella (kirjava osuus) kudoin ensimmäisen silmukan kahdella langalla. Kärkeen asti en sentään viitsinyt vihreää lankaa kuljettaa jalkapohjassa vaan katkaisin suosiolla.
    Yleensä jätän pitkät langanpäät pääteltäviksi. Varsinkin sen jälkeen kun tuttavani päätteli sukissa langat lyhyillä pätkillä ja silmukat purkautuivat kun sukkia laitettiin jalkaan. Oli lapsenlapsi sanonut, että tee mummi seuraavaksi ehjät sukat.

    VastaaPoista
  7. Onnittelut onnistuneesta liivistä!
    En miellä neuloessa päättelyä tai varsinkaan virkatessa päättelyä mitenkään ei kunnon neulojan tavaksi. Langan kuljetus mukana on myös ihan normaalia. Eilen kuvioneuletta tehdessä huomasin virheen aiemmalla kerroksella ja korjasin sen neulomalla virheellisen kerroksen nykyisen kerroksen langoilla ja nykyisen kerroksen virheellisen kerroksen langoilla, kun langat riittivät paremmin niin, eikä tarvinnut purkaa koko kerrosta. Joitain kavennuksia tai lisäyksiä en ole opetellut tekemään nurjalta vaan käännän työn toisin päin ja teen oikein. Se alkaa olla jo vähän taiteen sääntöjen vastaista.

    VastaaPoista
  8. Ihana liivi ja niin sopiva sinulle! Minusta tuntuu, että menen kaikessa päättelyyn liittyvässä aina sieltä, missä aita on matalin (ja toivon, ettei aitaa olisi ollenkaan). Vielä enemmän inhoan kuitenkin saumojen ompelua. Miehen sukulaistyttö oli hurauttanut neuleen kasaan ompelukoneella, vähän kadehdin, mutten kuitenkaan ole vielä rohjennut samaa yrittää...

    VastaaPoista
  9. On niin upea liivi, että tekee mieli ruveta taas neulomaan.

    Kun neuloin, harjoitin kaikenlaisia temppuja ja etenin oikoteitä. Muutin mallien värit ja kuviot mieleisiksi ja etenkin lapsilleni mieleisiksi.

    Neuloin joitakin palmikkoraitojakin. Paras oli vanhemmalle pojalle neulottu luonnonvalkoinen villatakki, joka varastettiin koulun naulakosta heti ensmmäisenä päivänä.

    http://brokenstar.vuodatus.net/blog/87449/stressineuleita/

    VastaaPoista
  10. Tosi kaunis liivi ja väri on ihana.

    Mun mielestä saa ihan vapaasti oikoa aina kun on mahdollista ja jos se oikominen on ihan toimivaa. Raitalankoja en ikinä katkaise, jos raidat ovat tolkullisen korkuisia eikä raitavärejä oli miljoonaa. Minusta se on ihan sallittua ja jopa järkevää.

    Itselläni on tapana kursia neuleen reikiä kokoon päättelylangoilla, esimerkiksi lapasen peukalonhankaan jää aina reikiä vaikka miten taiten yritän silmukoita poimia. Kunnon neuloja kai osaisi poimia silmukat niin, että mitään ikäviä koloja ei jäisi...

    Lankojen päättelyä neulomisen ohessa en olekaan vielä kokeillut. Siihen pitää joskus tutustua, koska päättely on kovin kovin ikävää puuhaa.

    VastaaPoista
  11. KAuniin liivin oot saanu tehtyä. Meillä kissoja ei myöskään kiinnosta langat, puikot enemmänki. Tosin kesällä puuvillaa neuloessani, ne yhtäkkiä singahti nuuhkimaan lankaa.

    Mä oon kyllä niin tunnollinen neuloja etten kehtaa ees tunnustaakkaan ;) Tosin saumojen ompelua vältän ku ruttoa, joten jos mahollista niin teen joko pyörönä, yhistän kolomen puikon päättelullä, tossujen pohojat "kavennan" yhteen jne. Eli saumojen ompelua en harrasta, mutta päättelen kyllä langat niin viimesen päälle, varmaan sen 10cm:n matkalta ainaki ettei vaan purkaannu ;D

    VastaaPoista
  12. Todella kaunis ja onnistunut liivi! Ja varmasti myös ihanan lämpöinen. Sopii hienosti sulle!

    VastaaPoista
  13. Upea liivi! Napit antavat aina kummasti näköä!

    Keränvaihtumiskohdassa teen nykyään usein niin, että neulon useamman silmukan kahdella langalla ja päättely on sitten siinä.

    VastaaPoista
  14. Oi kuinka hieno liivi! Ihana malli ja sopii sulle hyvin :)

    VastaaPoista
  15. Kaunis on liivi ja todella istuva, tässä sulla on sitten seuraavaan neuleeseen "kaava".
    Langanpäättely on minulla samanlaista kuin MariJ:lla, minäkin ihmettelen niitä pitkiä värinvaihtolanganpäitä.

    VastaaPoista
  16. Kaunis liivi, ihania palmikkokuvioita . Stella on uskomattoman ihana kissaneiti <3 Ihanaa että hän sai muuttaa tilapäiskodista teille kaikkien elämää ilahduttamaan :) Alpaca lanka on aivan fantastista, olen lähiaikoina ihan ihastunut siihen ja neulonut siitä jo kaksi takkia ja edelleenkin on sitä lankaa puikoilla. Ihana neulottava ja päällä fantastisen pehmeä ja lämmin.Halit Stellalle jos Hän sen sallii.

    VastaaPoista
  17. Kiva liivi!
    Mä en varmaan ole kunnon neuloja kun tykkään saumojen omelusta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikun sähän olet nimenomaan se kunnon neuloja! :D

      Poista
  18. Ihana liivi! Mullakin haluttais jotain liiviä, mutta pelkään ettei sellainen sovi minulle. Ainakaan ne, mitä joskus oon tehnyt, ei ole sopineet.

    Minä oion niin paljon, kun vaan keksin oikomista. Raitojen välillä en todellakaan katko lankaa, sitähän menee hukkaankin siinä. Joskus jopa pistän langanpäät solmuun ja se on sitten siinä. Silti mä koen olevani kunnon neuloja. Se vaan on mun tapa tehdä, en halua tehdä liian monimutkaisesti enkä usko, että on yhtä oikeaa tapaa.

    VastaaPoista