Ruusun sulle taittaisin, vaan mistä sen nyt saan...

...kun halla vei jo kukkaset ja lumi peitti maan.

Työkaverillani on tapana työntää minulle kaikenlaista pientä kivaa. Tässä taannoin hän sitten mainitsi nähneensä myynnissä huovutettuja ruusu-rintaneuloja. Ilmeisesti ne olivat märkähuovutettuja, jotakin vastaavaahan sai tehdä viime syksynä Seinäjoen käsityömessuilla. Koska en itse vielä kaupoille jaksa (kun ulkona liikkuminen on potkupyörän varassa), en ole nähnyt näitä myytäviä ruusuja.

Olin jo vähän aikaa haaveillut kukkien huovuttamisesta, kun Mari oli esitellyt upeita huovuttamiaan kukkia. Eilen illalla sitten innostuin kokeilemaan, sujuisiko kukkien neulahuovutus minulta. Ja kas, olenpa tyytyväinen itseeni! (Vaan en kuviini, köh. Mutta ottakaapa itse parempia iltapimeällä. :)

Ruusuihin ompelin kiinnitysneulan, joten näitä voi käyttää puserossa tai takissa tai hatussa tai...

Näistä tuo oikeanpuoleisin eli tummanpunaisin ryysy tuli työkaverilleni. Pakkasin sen sievään rasiaan ja pääsinpä aamulla livahtamaan T:n toimistoon hänen ollessaan poissa jättääkseni rasian pöydälle ("livahtaminen" on tietysti ironiaa, sillä kyynärsauvani klopsuu niin että puoli taloa tietää missä liikun). Jostakin syystä T arvasi heti, keneltä kukka on, ja sain niin paljon kiitoksia ja ihasteluja, että olin ihan imarreltu!

Näitä olitosi hauska tehdä! Nyt pitänee retkeillä taas alakerran käsityömyymälään ostamaan huovutusvillaa, värivalikoimani on aika pieni...