maanantai 14. lokakuuta 2013

Naisen työ

"Kaisa teki oikein miehen työn", äitini tapasi nuoruudessani sanoa, kun olin ollut odottamattoman tehokas (mihin ei paljoa vaadittu: inhosin kotitöitä silloin yhtä väkevästi kuin nykyään). Koska tämänpäiväinen aikaansaannokseni oli mielestäni vastaava, olkoon se nyt naisen työ.

Ennen-kuvia ei ole - harkitsin, mutta en kerta kaikkiaan juljennut. Tyytykää siis jälkeen-kuviin.

Kun nyt olen taas ruvennut neulomaan, tajusin järkyttyneenä, miten hirvittävässä sekamelskassa lankavarastoni on. Kahdesta kannellisesta muovilaatikosta sentään vielä jotakin löytää, mutta kaksi jättimäistä kassia olivat ihan mahdottomia - varsinkin, kun niiden sisällä lankoja oli kaiken maailman muovipusseissa, joista ei näkynyt läpi, niin että jokainen piti avata erikseen kun etsi tiettyä lankaa. Itse asiassa nämä "työkuvat" kelpaavat melkein ennen-kuviksi. Koettakaapa löytää tuollaisen jättikassin uumenista jotakin, joka on vielä kääritty läpinäkymättömään muovipussiin!



Olen tämän viikon lomalla ja päätin ottaa asiakseni lankojeni järjestämisen. Linnoittauduin vierashuoneeseen (siltä varalta, että homma kestäisi päiväkausia ja olohuoneen pitäisi pysyä ihmismoisena) ja aloitin työn.


Se kävi lopulta hämmästyttävän helposti. Jaottelin langat käyttötarkoituksen mukaan: pusero, sukat ja lapaset, huivit, muut - josta sitten vielä jakautuivat erikseen puuvillalangat ja huovutettavat. Käytännössä omistamani langat ovat näissä kahdessa kuvassa.



Ikean hauskoille purkeillekin löytyi käyttöä parsima- ja raitalankavarastoina!


Krhm. Siis ihan kaikki omistamani langat eivät ole noissa laatikoissa. Tässä rykelmässä ovat vielä huopuvat (vähän hahtuvaa ja vähän Huopasta) - ja sitten paljon sekalaista. Omituisia jämiä hamasta nuoruudestani, ihmeellisiä efektilankoja, kaikkea kummallista. Näitä en vielä jaksanut setviä. Vieläkö päiväkoteihin huolitaan lankoja?


Se oli vähän noloa, että kun Arja kesällä kyseli vanhasta työstäni jääneiden Gedifran Tiagojen perään, vakuutin polleana, ettei niitä ole. Krhm. Löytyihän niitä pari kerää...

 

Ei, niin reipas en sentään ollut (vaikka sitäkin harkitsin), että samalla olisin merkannut Lankurista puuttuvat langat sinne. Olisi pitänyt. Huoh. Mutta kissat sentään (onneksi) nukkuivat onnensa ohi - työtä ei olisi yhtään helpottanut, jos lankaa rakastava Mustikka olisi ollut läsnä laaduntarkkailijana...

Ai niin, löysin neuleen, josta oli vartalo-osa valmiina ja vain hihat puuttuivat. En tiedä, millä mitoituksella olen sen vuonna puikko ja silmukkamerkki aloittanut, mutta se ei ihan mahdu minulle vieläkään. Jatkaako (minähän yritän vielä pudottaa 14 kg) vaiko purkaa, kas siinä pulma...

8 kommenttia:

  1. Tämä on sitä parasta aivojen hoitohommaa kun pitää päättää pitääkö langan ja mihin se sopisi vai antaisiko sinne tarhaan (ottavat kyllä vastaan). Itsekin viime viikolla kävin lankojani läpi kun sain niitä lisääkin ystävältä. Osan annoin työvikseen, osan pidin niistä itse kotona ja osan toin maalle sukkalangoiksi ja naapurin nuorelle vein ison pussillisen sekalaisia lankoja neuleharjoittelua varten ja pistin parit puikot ja kokomittarin mukaan.
    Kuvat on ihanat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta! Joskus tuollaiset päätökset ovat viisainta mitä voi ryhtyä tekemään.

      Poista
  2. Jos päiväkoti ei huoli, Lähetyssoppi Matti Visannin kujalla ottaa lankalahjoituksia myös vastaan. Siellä on suuri joukko kekseliäitä ja käteviä naisia, jotka osaavat hyödyntää materiaalit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä tietysti! M. Visannin kujalle on huomattavasti lyhyempi kantomatkakin kuin yhteenkään päiväkotiin. Laitetaan korvan taakse...

      Poista
  3. Saisit kyllä tulla järjestelemään minunkin lankani :D

    VastaaPoista
  4. Hei! Valitettavasti ehdin ostaa jo tuota kolme kerää, mutta.... Huivi niistä on kesken ja ajattelin että jos sitä yhtä lankaa riittää, voisin tehdä samanlaisen huivin.... Joten maltatko odottaa noiden kanssa viikon ajan?
    On meinaan täsmälleen samaa sävyä mitä minä ostin :D Löysin ihan paikallisesta lankakaupasta, mieletön säkä!

    Ennen Pepin tarhaan otettiin lankoja ynnä muita juttuja vastaan. Nyt hän on mennyt uuteen isompaan päiväkotiin. Tänään just sanoin että mulla olisi turhia verhoja, voisin tuoda sinne niin saisivat vaikka askarrella niistä kankaista jotain. Eivät saa ottaa enää vastaan :(
    Mutta kannattaa kysyä päiväkodeista, linjoja on niin monta kuin päiväkotiakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuule, Tiagot ovat maanneet kätköissäni monta vuotta, kyllä ne täällä pysyvät! :D Ilmoittele jos tarvitset, muuten voin keksiä noista jotakin pientä itselle tai lahjaksi.

      Poista