perjantai 25. helmikuuta 2011

Sitruunamarenkia jäätelöllä

Hyvää perjantaita ystävät!

Tasan viikko jäljellä tässä asunnossa. Olemme (tai oikeammin Sami on, minulla on ahkera mies!) pakanneet hullun lailla. Avaimet saamme maanantaina, ja tarkoitus on jo viikolla saada kuljetettua tavaraa niin paljon kuin henkilöauton perään mahtuu, jotta muuttoautoon sopisi loput. Maanantaina pääsemme vasta ensimmäisen kerran katsomaan asuntoa pikaisen näytön jälkeen, joten silloin pitäisi saada mittailtua huonekalujen paikkoja ja muuta... Huh.

Mutta kerroin, että yksi työ ehti vielä Jalasjärven kodissa valmistua. Se kuvattiin tietysti asianmukaista taustaa vasten.


Alkuvuodesta (ennen kuin tiesin muutosta mitään!) näin Aleksi 13:n alerekissä ihastuttavan keväisen mohairpneuletakin. Kun hintakin oli kohdallaan, olin melkein jo ostamassa sitä - kunnes tajusin katsoa materiaalia. 100 % muovipussia. Niin jäi nuttu kauppaan.

Se vaivasi kuitenkin sen verran, että kävin kaupassa katselemassa Kitten Mohaireja - pettyen pahasti, sillä värivalikoima oli hyvin suppea. Ei siis auttanut muu kuin olla yhteydessä ystävääni Tapioon. Kirjekuoressa meille saapui kolme kerää Garnstudion Vivaldia. Onhan siinäkin polyamidia 30 %, mutta sentään mohairia ja villaa se loppuosa.

Olin lukenut jotenkin huonosti langan tiedot ja kuvitellut sen paksummaksi, jolloin olisin voinut neuloa yksinkertaisella langalla. Näin aloitinkin, mutta aloin sitten pelätä, että takki ratkeaa heti liitoksistaan. Purin alun (aina yhtä riemastuttavaa purkaa mohairia!) ja aloitin uudestaan kaksinkertaisella langalla.

Malli: Silmukat Ullan ylösalaisinneuleesta, mallikerta rinsessakämmekkäistä
Lanka: Garnstudion Vivaldia 150 g kokoon L
Puikot: 6 mm

Tiedän ylösalaisinneuleen idean olevan siinä, että neuletta saa sovitella pitkin matkaa. Mutta kuka jaksaa siirtää silmukoita langalle voidakseen tehdä sen... :) Kun nykyään neuleeni tuppaavat olemaan ennemmin liian piukkoja kuin löysiä (oi niitä aikoja...), pelasin varman päälle - huomatakseni, että nuttu on vähän liian leveä. Kaulukseen pujottelinkin kuminauhan, ettei vaate putoa päältä. Hihojen ja helman pituuteen olisi siis riittänyt lankaa - mutta ei, enää en purkanut!

Nimesin takin ihastuttavan värinsä ja "kuohkeutensa" vuoksi sitruunamarengiksi. Jäätelönapit olen ostanut joskus aikoja sitten jostakin nettikaupasta, ja niitä oli täsmälleen sopiva määrä.


Imelää ehkä, mutta toiveikkaan keväistä! Tiedän, että on vasta helmikuun loppu, joten kevättä ei kannata vielä odottaa, mutta toivon silti hartaasti että alkaisi edes kevättalvi...


Nyt Kerälle saattaa tulla tauko muuton vuoksi. Seuraavan kerran todennäköisesti tapaamme Seinäjoen kodissamme. 

13 kommenttia:

  1. Ihanan höttönen, töttönen, nuttunen!
    Jaksamista muuttohössäkkään ja onnea uuteen kotiin!

    VastaaPoista
  2. Ihanan värinen!
    En koskaan siirrä silmukoita langalle sovittaakseni, vaan joko neulon jo alunperin riittävän pitkällä pyöröllä, tai käytän KnitPron kaapelinliittäjiä (saa kaksi kaapelia peräkkäin) tai siirrän kahdelle pyörölle. Kätevää.

    VastaaPoista
  3. Aivan ihana ja nuo napit ovat piste iin päälle!!! :-)

    VastaaPoista
  4. Kaunis, keväinen, kertakaikkisen ihana!
    Minulla samat tavat kuin Villasukalla: pitkää pyöröä, nykyisin KnitProta kaapelijatkon tai jatkojen kanssa.

    Tsemppiä muuttopuuhiin :)

    VastaaPoista
  5. Uskomattoman ihanan värinen neule ja nuo napit ovat herkkuja

    VastaaPoista
  6. Ihana neule! :) Mukavia muuttohetkiä!

    VastaaPoista
  7. Maaliskuu on kevät- vai onko se kevättalvikuu.
    Onnea muuttoon.

    VastaaPoista
  8. Tosi sievä nuttu, ja sopii Sinulle (ja tuohon asuun) niin loistavasti! Ihanan keväinen värikin.
    Onnea uuteen kotiin!

    VastaaPoista
  9. Voi ihana tämä on. Tykkään. Oot osannu kivasti soveltaa rinsessakuvion tähänkin nuttuseen. Kivvaa kevättä. Tsemppiä muuttoon!

    VastaaPoista
  10. Kiitos vierailustasi blogissani, tämä on lupaamani vastavierailu ;)) Ja kun kurkkaat uudelleen, niin taas on yllätys!

    VastaaPoista