Perus-perus - Just a basic-basic

Edittiä lopussa - Edit text in the end.

Viime aikoina minua on vaivannut oikea startitis desperatis, eli olen aloittanut ja aloittanut uusia töitä epätoivoisesti. Mikään ei edisty, kun neulon yhtä aikaa (tai siis no - you know!) monta neuletta.

During the past weeks I've been suffering with startitis desperatis - I've been starting new and new projects desperately. Nothing becomes FO, when I'm knitting many projects at same time!

Eilen illalla mieleen muistui, että minullahan on itse asiassa kesken yksi melkein valmis työ. Kaivoin sen esiin ja sisulla väänsin loppuun.

Yesterday evening I remembered that in fact there was a almost finished object. I found it and told myself to finish it.

Muistatte ehkä maaliskuussa Neulotuksitulemisesta tilaamani Rowanin langat? En ole ikinä aiemmin edes pitänyt Rowanin lankoja kädessäni, joten halusin testata, ovatko ne tosiaan niin ihania kuin ihmiset väittävät. Ajatuksena oli neuloa langoista Tangled Yoke Cardigan, vaan - paketin tultua tajusin, että lankaa olikin vain 25 g per kerä. Ei 50 g. Lukutaito olisi monesti kova asia.

On March I ordered some Rowan yarn from GetKnitted. I've never before even touched Rowan yarn, so I wanted to test if they really are as lovely as everybody says. I thought I could knit Tangled Yoke Cardigan - but when I got the parcel, I realised that they were 25 g skeins, not 50 g. It would be fine if one could reed.

Ei siis neuletakkia. Mutta sitten törmäsin Tuin blogissa ihastuttavaan Ms Marigoldiin. Ajattelin hävyttömästi vain ns. ottaa vaikutteita ja neuloa summamutikassa...

So no cardigan. But then I saw Tui's finished Ms Marigold. I thought to be mean and just - you know, get ideas and knit with my own mind...

No, jossakin vaiheessa päädyin kuitenkin tekemään ihan perussliparin. Siis niin perus, ettei ole tottakaan. Resoria ja V-aukko ja sellaista. Aloitin työn aprillipäivänä ja sain sen melkein valmiiksi ennen muuttoa - valitinkin Samille, että tästä neuleesta tulee minulle mieleen entinen asunto siinä tilassa kuin se oli ennen vappua, kauheassa sotkussa tungettuna täyteen muuttolaatikoita...

Finally I ended up to make a basic slipover. So basic that you cannot believe. I started this on April 1st and almost finished this before we moved house May 1st - I moaned to Sami that this project will always remind me of my old flat in the state it was before moving, in an awful mess and all filled up with boxes and stuff...



Työtkin ehtivät loppua ja ilmat alkaa lämmetä, ennen kuin tämä työneuleeksi ajattelemani valmistui. Mutta valmistui kuitenkin - ehkä saan taas joskus jostakin töitä ja tuleehan syksykin... (Helma on kyllä oikeasti suora - kai?)

My job ended and weather got warmer before I finished this, which I thought would make a good job slipover. But finished still - maybe I get a job again some time and there will be autumn... (The hem is straight in real life - I wish?)

Malli: Perusslipari omasta päästä
Lanka: Rowan Scottish Tweed 4-ply, vajaat 7 kerää (n. 160 g)
Puikot: 3 mm
Muuta: Minähän en tee mallitilkkuja... Joten tästä tuli löysä. En ole edelleenkään raskaana vaikka yhä siltä näytän! ;) Mutta viimeaikaisten liian tiukkojen neuleiden jälkeen en sure. Voinhan heittää tämän pyykkikoneeseen, kuten tein Gatheredillekin.

Pattern: Basic slipover from my head
Yarn: Rowan Scottish Tweed 4-ply, little under 7 skeins (about 160 g)
Needles: 3 mm
Som'thin' else: This became too loose. I'm still not pregnant though I look like that! :) But after finishing some too small projects lately, I'm not sorry. I can throw this to the washer like I did to my Gathered.

Jos sitten saisi seuraavaksi jotakin muutakin valmista...

Wishing to finish something else soon...

Edit: Ai niin, unohdin kertoa että oliko se Rowan sitten ihanaa. Oli se! :) Karheaa tosin, kuten villalanka ruukaa, mutta neulepinnasta tuli tosi kaunis ja elävä. Ja tietysti tuo ihana väri - sävy Gold - oli piste i:n päälle.

Editing: Yes, I forgot to tell you if the Rowan yarn was lovely or not. It was! :) A bit harsh, as wool does, but the knitting piece turned out to be very beautiful and living. And of course that wonderful shade - Gold - crowned it.