Kiitos Lellu!

Jokin aika sitten - itse asiassa heti muuttomme jälkeen - Lellun blogi vietti synttäreitä. Sen kunniaksi hän järjesti arvonnan, johon kehotti kävijöitä jättämään tassunjäljen.


Ja minä kun otan aina kaiken todesta, niin jätin tassunjäljen.
ooo
 O

Itse arvonnassa ei onni potkinut, mutta Lellupa tykästyi tassuuni niin paljon, että halusi muistaa minuakin. Ja tänään sain aivan ihanan paketin!

Minähän teen toimistotyöt kotona, koska Nuorisokeskuksessa ei ole minulle vapaata toimistotilaa. Kesken valokuvauskilpailuäänien päivittämisen Sami kiikutti pöydälleni houkuttelevan, kierrätysmateriaalista tehdyn nyytin...

Olin ihan pikkuisen salaa toivonut, että Lellun lahjaan sisältyisi sellainen mainio pussukka, joiden ompeluohjeenkin hän blogissaan on julkaissut. Siellä kun tarveaineiden joukossa mainittiin pitkä pinna, mitä tästä taloudesta ei löydy. Ja kuinka ollakaan, sain blogissa esitellyn ihanan kissapussukan!

Voi kuinka siistiä ja huolellista työtä se on, ja Lellun "tavaramerkkikin" on ommeltu reunaan (se ei kunnolla näy, sorry, koska innoissani kuvasin lahjan heti tässä työpöydän kulmalla).

Mutta pussukkapa ei ollut tyhjä...

Rose Mohairia en ole ennemmin kokeillut, nyt sain kerän aivan ihanaa keväistä vihreää! Lisäksi pussukassa oli sävyihin sopiva Hello Kitty -rasia (tunnetaanko faniuteni jo näin laajalti?? :), neuleaiheinen kortti ja pussillinen auringonkukansiemeniä. Kai ne parvekkeellakin kasvavat?

Kiitos Lellu! Taas opimme, että tassunjälkensä kannattaa aina jättää tekemisiinsä..! :)