Talo alkaa herätä

Vaikka tänään olin ensimmäisen päivän töissä, innostuin silti illalla vähän mineilemään...

Talon uusi siipi alkaa vähitellen näyttää jo melkein asutulta. Tänään valmistui isännän kamariin takka ja toinen tilatuista villamatoista - toinen on vielä tekopuolissa... Takka on jonkin jouluvalon muuntajan laatikko, päällys on puukuvioista printtiä ja reunus samalla printillä päällystettyä valokuvapaperia. Mattoja syntyy sukkalangasta 2 mm puikoilla, 14 silmukkaa kerroksella - hauskaa! Kuvaa vain oli mahdoton saada nurkkaan tungetusta takasta, minkähän takia en nostanut kirjoituspöytää pois tieltä...

Hilda-rouva puolestaan ihailee tulevaa saliaan. Lapset Aino ja Väinö juoksentelevat tyhjässä huoneessa edestakaisin riemuissaan kaikuvasta tilasta ja kopisevasta lattiasta, se käy välillä äidin hermoille.

Mutta onneksi mielihyvää tuottaa se odotettu uutuus, pitäjän komein kaakeliuuni! Henrik-herra tosin on ollut ankarasti sitä vastaan - hän ei käsitä, miksi kaakeliuunin pitää olla suurempi kuin heidän ruokapöytänsä! Mutta Hilda-rouva piti päänsä. Kaakeliuuni tilattiin, ja se on kymmenen senttiä leveämpi kuin pappilassa.

Uunin tein Pradaxa-verenohennuslääkkeen laatikosta. Minulle määrättiin Pradaxaa, kun kotiuduin sairaalasta eikä minulle enää annettu ns. napapiikkejä veritulpan ehkäisyyn. Lääke oli niin tolkuttoman kallis, että jos olisin tiennyt hinnan etukäteen, olisi saanut jäädä apteekkiin - varsinkin, kun syksyllä kökötin kotona lähes liikkumattomana kaksi kuukautta eikä ketään kiinnostanut minun verenkiertoni... No, kun lääke on nyt syöty, päätin, että se on hyödynnettävä pakkausta myöten. Avasin liimasauman ja liimasin laatikon uudelleen sisäpuoli ulospäin, sitten liimasin sopivalle korkeudelle kaistan valokuvapaperia, jonka maalasin akryylivärillä siniseksi. Sen ylä- ja alapuolelle liimaamani kaakelointi on ilmaisprinttiä netistä. Uunin luukut ovat valokuvapaperia, jotka päällystin ikivanhan Jalasjärvi-mainostarran hopeaosalla, samoin pellin, joka - uskokaa tai älkää! - pysyy paikallaan ihan liimalla. Varsi on saslik-tikkua. Pellinnaru pitää vielä punoa.

Pöytä ei jää tuohon, nostin sen vain kuvausrekvisiitaksi. Haussa on kiva 1900-luvun alun tyylinen salinkalusto tai ohje sellaiseen. Kynttelikkö tuli Kotiliedeltä tilaamani nukkekodin joulusetin mukana.

Alakerran keskiössä on ruokakonttori, joka kylläkin tällä hetkellä on valitettavan tyhjä... Sen seiniä en tapetoinut, saavat olla hirrellä ja pinkopahvilla. Hylly on Fazerin käsintehtyjen konvehtien rasiasta ja maalattu akryylivärillä ja decoupage-lakalla. Pöydän tilalle yritän ehkä askarrella paremman, tuo on omia vanhoja nukkiskalusteitani. Pärekopan ja kaulauslaudan ostin syksyllä Seinäjoen messuilta. Maitotonkka on Huuto.Netistä ja sen takaa pilkistää kellarinluukun reuna.

Myös isännän serkun poika Jaakko, joka asuu talossa lasten kotiopettajana, on kantanut jo tavaroitaan tulevaan kamariinsa. Tämän huoneen tapetointi ja lattian laitto onnistui kaikkein huonoiten eripaksuisten lautojen ja huonosti liimaamani "pinkopahvin" takia. Mutta mitäpä ei huonekaluilla ja ikkunaverhoilla saisi peitettyä...

Kaikkein onnellisin asukkaista on tällä hetkellä Iita, jonka kamari alkaa olla asuttavassa kunnossa - hän aikoo nyt yöpyä siellä ensimmäistä kertaa, kun pystymuuri on saanut käyttöluvan. Muita huonekaluja Iitalla ei ole kuin keittiöstä nostettu puusohva, mutta kiltti kirvesmies on lupaillut ainakin keinutuolia. Maton ja kahvipannun Iita on saanut kotoaan, muurinpesässä on mukava halutessaan kiehauttaa omat kahvit ja istua vaikka kutimen kanssa rauhoittumaan. Ajatella, että on oma huone, jonka oven voi sulkea! Vaikka tietysti hänen on aina oltava talonväen käytettävissä, jos tarve vaatii.

Pystymuuriksi liimasin yhteen kaksi tyhjää wc-paperitelinettä, lyhensin rullan sopivaksi ja yli jääneestä materiaalista tein nuo vyöt. Akryylimaalilla yritin luoda "kalkittua" vaikutelmaa. Luukut ovat samaa hopeatarraa kuin yläkerran kaakeliuunissa. Iitan maton on oma äitini kutonut nukkekotiini kun olin pieni, kahvipannu ja puusohva jostakin nettikaupasta ja kudinkoppa lahja messuystävältä.