Ohi on, kunnialla! Olo on uskomattoman helpottunut. Johtuu siitäkin, että tänään otin päättäväisesti vähän rauhallisemmin. Flikan tapasin, ja lapualaiset olivat joukoittain liikkeellä!
Toinen sukkakorvikseni jäi Areenaan, mikä tarkoittanee sitä, että näissä merkeissä palataan sinne vielä... ;) Messusaaliista kuvaa joskus, kunhan tästä tokenen. Kiitos kommenteista, ihanaiset!
Edit. Menin viemään jotakin tavaraa makuuhuoneen peilipiirongille ja peiliin vilkaistessa aloin ihmetellä, mikä vihreä kaulallani on. Sukkakorvis oli tarttunut Rakkaus-kaulakoruni kummalliseen ketjuun, johon yleensäkin tarttuvat hiukset ja neuletakin höytyvät. On siis tallella! :D
Oli kiva tavata! Messuilla oli kyllä kaikenlaista mielenkiintoista. Toivottavasti sukkakorvis vielä löytyy.
VastaaPoistaKovasti töitä olet tehnyt neulebloggauksen tunnetuksi tekemiseksi! Kiitos!
VastaaPoistaIhastelin korviksiasi. :) Ja tosiaan, tuollaiset sileät ketjut saavat kyllä kaiken mahdollisen, mikä vaan lähietäisyydelle sattuu, kietoutumaan ympärilleen.. välillä saa miettiä että onko niitä hiuksia enää ollenkaan päässä :) Teillä oli tosi kiva messuosasto!
VastaaPoista