Lauantai oli ehdottomasti messujen rankin päivä. Ihmettelin koko päivän kestänyttä pääkipua ja vasta kotiin tultua tajusin, etten ollut muistanut syödä - kahvilla, pullalla ja karjalanpiirakalla kävin, mutta muuta en muistanut panna suuhuni. En edes vettä. Tällaista en olisi uskonut koskaan tapahtuvan!
Muutamaa minuuttia vaille viisi eli juuri ennen sulkemisaikaa Villasukka kuitenkin muistutti, että olin ilmoittanut haluavani kokeilla kehräämistä. Ja kokeilinhan minä. Nyt tiedän, että jos minusta tulee joskus kehrääjä, se on vielä suurempi ihme kuin se, että minusta tuli neuloja... Huomaattehan muuten, että olemme Villasukan kanssa samikset sekä tunikoiden että kenkien puolesta! :)
Kuvat otti Tiina, kiitos niistä.
Kivoja kuvia, tuollainen moderni rukki näyttää jännältä. Tulin juuri kehräys ja karstauskurssin ensimmäiseltä tunnilta, emme kyllä päässeet vielä karstausta pidemmälle. Siinäkin oli haastetta jo kerrakseen. Mutta älä vielä luovuta tuon kehräyksen suhteen, ei kukaan ole seppä syntyessään. :)
VastaaPoistaMessuosastonne oli kiva uusi idea. Kävin hetken istumassa vieressäsi sunnuntaina. Olen joskus käynyt täällä blogissasi, nyt täytyy vierailla useammin. Hyvää jatkoa!
VastaaPoistaKivoja kehräyskuvia! Tuo homma on minullaki vielä haaveena, ehkä joskus sitten ;)
VastaaPoistaPS: Nuo kengät on aivan ihanat ja niin hyvät kävellä. Mulla on viininpunaiset ;)