perjantai 14. elokuuta 2009

Vähän idylliä

Vaikka on väsy, en malttanut olla menemättä mökille - oli kiva maalata lastenkamarin huonekaluja, kun Sami soitti naapurihuoneessa. :) Maalina Perinnemaali, jota käsittelemätön puu söi aika paljon. Näkyvimmät kohdat sivelin tuplasti, ja enemmänkin olisi saanut maalia käyttää.

Syvään huokaisten teki talon säädynmukaiseen elämään pyrkivä rouva ratkaisunsa ja päätti, ettei lapsille palkata lastenhoitaja-kotiopettajaa - kun ei kamariin mahdu kahta sänkyä. Köyhä sukulainen saa asua ilmaiseksi jos samalla opettaa perheen tytärtä.


Kuvassa tyttö jo tutkiikin opetustauluja. Pikkuveli puuhaa pöydän luona rakennuspalikoiden ja turnajaispelin kanssa. Kissanpentu on nukahtanut laatikkoonsa, ja vuoteeseen sijasin molemmille lapsille tyynyn sekä täkkilakanan ja peiton - sitä ei paljon näy, mutta peitto on flanellinpala ja lakana oikeaa lakanakangasta, johon tikkasin pitsiä. Lelut lipaston päällä ovat muinaisista suklaamunista, opetustaulut tilaamastani printtikokoelmasta ja jänöpupu sängyllä lapsuuteni ns. pikkueläimiä. Matot puuttuvat vielä koko talosta, pitäisi opetella laittamaan loimet pöytäkangaspuihin...

Tiedän näyttäneeni keittiötä jo enemmän kuin tarpeeksi, mutta hypätkää yli jos väsytte! Siellä ei keittäjätärtä näy, mutta osa astioista on löytänyt tiensä hyllyyn, ja selvästi jokin leipomus on kesken, kun vispilä on pilkkumissa... Tuolin selkänojan takaa pilkistävä kahvipaketti sekä hyllyn päällä olevat säilyketölkit ovat nettiprinteistä taiteltuja. Kauharenki on liimattu kiinni tapettiin. Patoja ja pannuja nyt enää puuttuu, ja ruokaa, tietysti. Massaa on ostettuna, jossakin vaiheessa alan leipoa ja paistaa.


Tänään posti muisti minua tuplasti:

Kauhavan Kangas-Aitan kuvasto teki mielen haikeaksi - olisi kiva päästä taas joskus käsityöklubiin...

Liityin lomalla Nukkekotiyhdistykseen, kun fiksusti heinäkuusta alkaen tarvitsi maksaa tältä vuodelta vain puoli jäsenmaksua. Kuvittelin saavani kympilläni jäsenlehtenä jonkin mustavalkoisen valokopionipun, mutta tämähän on tukeva, nelivärinen, loistava lehti!!


Eikä se ainakaan vähennä nukkekotikuumetta...Mieli tekisi hankkia jo yläkertaankin kalusteita, mutta yritän hillitä itseni tilipäivään. Saa nähdä, kuinka käy. ;)

5 kommenttia:

  1. Voi tavaton sentään, sinäkin sitten vallan villiinnyit ;)Kivaa varmasti tehdä remonttia tuossa koossa ja maalailla uusia kalusteita sekä ommella vaatteita. Erityisen mukavaa on seurata miten tämä historiallinen perhe sitten tuon köyhän sukulaisen kanssa oikein asettuvatkaan taloksi. Niin ja minkälainen on tämä äiti, joka vasta matkoilta palaa, onko hänellä uusia tuulia mukanaan?

    VastaaPoista
  2. Taidanpa mennä tutkimaan yhdistyksen nettisivuja minäkin, lehti tosiaan näyttää hienolta. - Oletpa saanut valtavasti aikaan, niin minäkin (hih-hih, kissanhäntä nousee ihan pystyyn). Varmaan mainitsit jossain vaiheessa talosi mittakaavan?

    VastaaPoista
  3. Voi sun nukkekoti! Mahtavaa hommaa ja pikkunäperrystä olet tehnyt. KYl katteeks käy! Minähän olen perinteisesti kiertänyt kaikki nukkekotijutut ennen kaukaa, ettei tauti tartu, atshii!
    Viikonloput!

    VastaaPoista
  4. Nelmi, perheen rouva saa varmaan sätkyn, kun puoli taloa on vielä kalustamatta eikä palveluskuntaakaan näy... :D

    Villiviini, taloni mittakaava on "jotakin". Pikkumyy arvioi sen jossakin vaiheessa olevan klassinen 1:12, mutta ehkä oikeampi olisi jokin vähän pienempi - 1:24 on jo liian pieni. Kyseessä kun ei ole standarditupa.

    Mammutti, varo vaan, täältä lentää basiliskoja... :D

    VastaaPoista
  5. Tämä täällä on katsellut reilun viikon postauksesi ja huokailee ihastuksesta! ;) Paljon ihanaa olet touhunnut ja tartuntaa saa tosiaan pelätä. Osa nukeistasi on jotenkin tutun näköisiä, ehkä tyttärelläni on ollut samanlaisia.

    VastaaPoista