Kaupunkituomisia

Helsingistä on palattu. Itse koulutukseen liittyviä juttuja voitte kurkkia Tuumooksista, täällä kerron siitä vapaa-ajasta! :)

Keskiviikkona olin Helsingissä niin myöhään, että sulkeuduin tyytyväisenä hotelliin. Mutta torstaina koulutus loppui viideltä ja lähdin sen jälkeen reippaasti suunnistamaan Menitaan, jonka olin katsonut olevan kuuteen auki - huolimatta säästä, joka käänsi sateenvarjon nurinniskoin.

On ehkä väärin sanoa, että Menita oli minulle pieni pettymys. Syy oli varmaan itsessäni. Olenhan ostanut parin viime kuukauden aikana runsaasti lankaa, ja minua alkaa ahdistaa jos sitä on ihan määrättömästi, sillä haluan välillä neuloa sitä poiskin. Lisäksi tuntui hullulta lähteä kantamaan Helsingistä villatakkilankoja, jotka olisivat täyttäneet koko laukun.

Menitan valikoima on valtava, mutta - niin on myös Fionan ja Tapion! Olen siis vain oppinut liian hyvälle, kun Pohjanmaalla kaikki on suurta... ;) Noroa olisin ostanut, mutta sitä ei ollut (en tosin kysynyt, mutta ainakaan en nähnyt sitä).

Koska kuitenkin pyörin kaupassa lähes tunnin ja minulta kysyttiin jo pari kertaa ystävällisesti, tarvitsenko apua, ostin jotain. Saa nauraa.

Lähdin sitten Helsinkiin ostamaan Novitaa... Mutku ostin Tapiolta vähän naftisti Isoveljeä (aion siitä Dropsin palmikkotakkia) ja nämä nyt osuivat hollille. Grignascon VIP ja Dropsin uusi KidSilk ovat huiveja varten - vaikken edes tiedä, saako kerästä huivia. Tehdään sitten pieni!

Poistuessani Menitasta en lähtenytkään heti takaisin hotelliin, vaan lähdin Korkeavuorenkatua ylöspäin - ajattelin, että käydään sitten vaikka Espalla tai jossain. Ei ollut mitään muistikuvaa, että sillä kadulla olisi mitään muuta mielenkiintoista, kunnes näin kyltin...

Ja eiköhän Hobboks ollutkin auki seitsemään! Seuraavan nautinnollisen tunnin vietin siellä ihmetellen. Tosin syksyn kirjapaketin jälkeen en löytänyt paljonkaan sellaista, mitä olisin himoinnut, mutta nämähän noin niinku kuuluu omistaa:

Ellen keksi näille käyttöä, myyn nämä vaikka Huudossa. Kuvat on sitten otettu hotellihuoneen sängyllä, mikä antanee niihin tiettyä glamouria... ;D Eivätkä käynnit hukkaan menneet muutenkaan, olenhan nyt itse henk koht piipahtanut kahdessa kaupassa, joissa myös neuleromaanini päähenkilö käy... (Toinen kustantaja muuten kehotti lähettämään käsikirjoituksen, katsotaan koska saan sen tulostettua ja tuleeko sieltä sitten samanlainen tuomio arkisuudesta kuin ensimmäiseltä.)

Pakko kertoa vielä anekdootti kotimatkalta. Minähän olen pieni ja heikkovoimainen ihminen, joka elämänsä aikana on matkustanut paljon työ- ym. asioissa ja raahannut monta kertaa lähes itsensä kokoista laukkua ylös ja alas asemien ja junien portaita. Yhden kerran elämässäni muistan, että vieras ihminen olisi tarjonnut minulle apua laukkuni kanssa - joko minua ei yleensä edes huomata, tai sitten ajatellaan että pärjään kyllä lopun matkaa kun olen tähänkin asti pärjännyt.

Kun eilen Helsingissä menin junaan ikkunapaikalleni, viereisellä paikalla oli jo nainen. Nähdessään, että asettelin trolliani istuimeni jalkatilaan, hän tarjoutui nostamaan sen ylös hyllylle. Sanoin ei kiitos, koska enhän minä saisi sitä Seinäjoella hyllyltä alas (nainen oli jäämässä pois jo Tampereella) ja että olin kyllä tottunut ja että lyhyistä sääristä on hyötyä jne. Olisi pitänyt arvata: kun ihminen on näin ystävällinen, niin tietysti hän seuraavaksi istuutuu paikalleen, ottaa esiin Novitan sinisen käsityöpussin ja kaivaa esiin lapasneuleen... Vahinko vain, ettei hän tuntunut välittävän puhekaverista, sillä esiin ottamani Tangled Yoke -takin teelmes ei herättänyt mitään reaktiota. Mutta siinä me istuimme vierekkäin ja tikkusimme!

****
Tangled Yoke eteni reissussa ihan hyvin, joskin eilen junassa väsytti niin että syvennyin suurimmaksi osaksi matkaa dekkariin. Mutta Noro-sukat valmistuivat tänään, kuvia tulee myöhemmin. Ja LiisaP:lle ja muille edellisen postauksen kankaista kiinnostuneille tiedoksi: kankaat olen siis tilannut Kangas-Mallasta, musta-harmaa on tätä ja ruskea (se on tosissaan ihanan suklaanruskeaa, vaikka kaupan kuvassa näyttääkin lähinnä harmaalta) tätä.

Kankaat ovat huovutettuja, eli helmaa tai vyötäröä ei tarvitse mitenkään päärmätä. Ne eivät ole hirveän paksuja, mutta sen sijaan ne joustavat. Ompelin jo molemmista hameet, mutta molempiin joudun tekemään sisäänottoja vyötärölle, etteivät tipahtaisi - ja minulla on sentään leveä lantio!! :D

****

Tänään alkoi Lapaskuu, ja minä olin saanut kutsun Tumpputupaan. Helmikselle kiitos huolenpidosta, kutsu tuli jo toistamiseen, kun ensimmäisen version tullessa olin Helsingissä enkä päässyt nettiin!

Katsotaan nyt, saanko aikaan mitään yläkäpälänlämmittimiä. Sukkasadossa on bloggausaikaa vielä huomisiltaan asti, kokonaissaldo meni jo viime sunnuntaina yli 1000 alakäpälänlämmittimen, ja nyt jännittää mikä on lopputulos. Lopun suurarvonta seuraa sitten puolentoista viikon päästä, arvontoihin on aikaa ilmoittautua ensi viikko. Aika rankka tempaus oli emännälle, mutta onneksi oma osuuteni ilmeisesti meni kohtuullisesti.

****

Viimeisimpänä mutta ei vähäisimpänä kiitos Matleenalle, joka muisti minua tällä:


Tiedättehän te, mitä minä tälle teen? Tietenkin haluan antaa sen eteenpäin (vaikka säännöt eivät sellaista sallisikaan) kaikille ihanille neulebloggaajille!