Mitä näette kuvassa?

Jos vastasitte, että neulekirjoja, minä sanon: väärin. Ne ovat lehtiä. Tai vihkoja.

Niin sanoi tullin täti. Kirja on tullin tai verottajan viisauden mukaan kovakantinen ja sidottu. Siitä verotetaan 8 % alvia. (Niin, minä siis tiedän, että Suomen valtio ottaa sekä veron että tullin, vaikka ilmeisesti edellisistä postauksista saattoi saada väärän käsityksen. ;)

Sen sijaan vihoista ja lehdistä otetaan alvia 22 %. Ja sen minä näistä maksoin.

Juu, en oikein tykännyt. Enkä käsittänyt. Seuraavalla kerralla pokkaria ostaessa kyllä tarkistan, mitä siitä maksan veroa...

Mutta toisaalta - kun katson tätä näkyä, ei suorastaan harmitakaan! 12,50 € / kpl (mukaan laskettu postikulut ja se 22 % vero).


Tämä sen sijaan harmittaa. Jatkoin tullista neuletapaamiseen ja jatkoin siellä eevahaavistoja (Jalasjärvi #81). Neulottuani kuviota jonkun matkaa tulin mittailleeksi ensimmäiseen lapaseen.


Silmukkamäärä on sama, lanka on luonnollisesti sama ja puikot samat. Aikaa ensimmäisen lapasen valmistumisen ja tämän toisen neulomisen välillä on kulunut muutama viikko. Käsialani on kiristynyt uskomattomasti!!

Toisaalta hyvä, sillä tästä toisesta lapasesta tulee napakka ja sievä, kun ensimmäinen on kieltämättä enemmän kinnas. Lisäksi tein siihen peukalontilan 2 cm liian ylös... Purkamaan en ala kun lankaa on, joten ensimmäisestä lapasesta tulee kännykkäpussi ja joudun neulomaan vielä kolmannen samalla mallilla. Hohhoi.

Mutta se ei harmita, että neuletapaamisessa meillä oli miesseuraa...


Kamera oli kotona, joten kuva on napattu kännykällä, ja Mauri mäyräkoira oli vilkas liikkeissään!