KIPittelyä provinssissa

Meinasi tuo raitisilmamyrkytys siirtää KIP-päivästä bloggaamisen huomiselle, mutta onneksi sentään piristyin.

Seinäjoella KIPiteltiin tänä vuonna torilla. Tähänastinen paikka, Fionan edusta kävelykadulla, on ollut oikein kiva, mutta torilla on puolensa! Kahvi- ja ruokapaikat lähellä ja enemmän väkeä. Provinssirockin kunniaksi me emme suinkaan olleet näky ihan oudoimmasta päästä... ;)

Hovikuvaajana Sami, joka ei luvannut opetella neulomaan, vaikka häntä houkuteltiinkin... KIPistä jatkoimme etsimään lisää kaappeja uuteen kotiin, ettei minun tarvitse lopettaa neulomista tilanpuutteen vuoksi.

Malli tukijoukkoineen oli organisoinut meille todellisen olohuoneen keskelle toria. Oli matto, pöytiä, tuoleja, aurinko(sateen?)varjo ja kaikkea... Huomatkaa varjon asianmukainen koristelu! (Ja mä en oikeasti ole ihan noin paksu. Mutku istuu jakkaralla lysyssä... Tiedättehän... Oikeasti olen tosi hoikka... :)


Tiedotus oli purrut, ja monta uutta kasvoa liittyi porukkaan. Toivottiin myös, että "tavallisista" neuletapaamisista ilmoitettaisiin lehdissä, sillä kaikki eivät nettiä käytä. Hyvä ajatus, jota päätettiin yksissä tuumin hyödyntää.


Keltaisessa muovikassissa arpajaisvoittoja, maksoimme arvoista ja niillä rahoilla suoritimme paikan vuokran - siis tavallaan kuin kolehti.


Sanna oli järjestänyt meille arpavoitot, vaikka ei päässyt itse paikalle, mutta Malli antoi voitoksi myös virkkaamansa ihanat rannekkeet - ja minä voitin ne!! Ilmoitin, että nämä on sitten yllä, kun meidät joskus vihitään. Varmuuden vuoksi jatkoin, että kyllä mulla myös puku on, ettei ihan pelkät rannekkeet... :p


Ja meillä kaikillä oli niin mukavaa! Vaikka välillä oli kuuma ja välillä kylmä ja sataakin yritti... Ensi vuonna taas!

J.K. Ihan pikku mainostuksena, jos ken tämän blogin lukijoista on ollut/on edelleen tyttökirjojen ystävä: olen laittanut erään "nuoruudensyntini" julkisuuteen...