Parempi myöhään...

Jospa kerrankin malttaisin olla selittämättä kuoliaaksi... Muuta kuin että Wetterhoffin lanka vihdoin tuli.




Lanka on Sofiaa (70 % villaa, 30 % silkkiä) jota kului runsaat 9 kerää, siis vajaat 500 g. Puikot nelosen bambut, pitsikaitaleissa 3,5 mm. Ja ohje Modasta 2/2007 numero 17. Napit puujäljitelmämuovia.

Pikkuisen harmittaa, että hihoista tuli liian pitkät - olisi pitänyt ommella olkasaumat ja mitata hihat ennen kuin tein ne ohjeen mukaan. Jätin niistä siis pitsikaitaleet pois. Muuten oli uusi kokemus neuloa reunapitsiä, ihmeellisesti mallikerran oppi ulkoa.

Villatakki kulki kuin kulkikin eilen mukana Herättäjäjuhlilla (joissa tapasin blogituttavista Jaatiinan ja SeijaP:n, jälkimmäinen kuulemma tunnisti minut huivistani! :). Tosin oli niin kuuma että käyttöä oli vain aamusta ja illasta, mutta hyvä niinkin.

Vähän ehkä liian "rimpsuinen" makuuni, pitää koettaa höyryttää noita pitsejä rauhallisemmiksi ja myös kaulusta paikalleen. Ilmeisesti ompelin pitsit jotenkin hölmösti kun pömpöttävät. Mutta langan väri ja laatu ovat ihanat!

Edit-täti piipahti kertomaan, että kokona tässä on XS (pituus) ja S (leveys). Ja tämä oli vaarassa ufoutua, aloitin työtä joskus huhtikuussa ja se valmistui nyt... Minulle se on toivottoman pitkä aika! :)

Edit-täti varoittaa vielä, että tämä takki kannattaa neuloa pyörönä niin pitkälti kuin mahdollista. Tyhmä pikku Kaisa seurasi tarkasti ohjetta, minkä vuoksi ompelemista kertyi mielipuolisia määriä: sivusaumat, hihasaumat, olkasaumat, pyörösaumat, pitsit...