Kääntäen ja vääntäen

Kyllä, täällä on neulottu! Mutta kun kukaan ei bloggaa valmiita töitäni... :) Tänään otin tämän jo pari viikkoa sitten valmistuneen neulomuksen käyttöön ja päätin, että ennen sitä se on valokuvattava.

Nämä säärystimet on tehty Ullan jäsenkalenterin tammikuun ohjeella, jonka on suunnitellut Kristel . Ihastuin kuvioon niin, että tempasin puikot kevyellä ranneliikkeellä käteen a) huomaamatta, että tässä tehtiin kierrettyjä silmukoita joka ainoa kerros, ei mitään palmikkoneuleissa tyypillisiä "lepokerroksia" ja b) tarkistamatta tarvittavan langan määrää (virhe on käsittämättömän alkeellinen, mutta kun minä teen itselleni sukat 50 grammasta, kuvittelin ilman muuta 100 gramman riittävän sääriini...).

Valmistuivathan nämä niinkin, mutta palmikothan syövät lankaa ja näistä tuli lyhyemmät kuin mitä olisin halunnut. Ja myönnettäköön, että vaikka mallikerta kävi toki tutuksi, oli toisen säärystimen syndrooma lähellä kaiken vääntämisen ja kääntämisen jälkeen. Mutta toisaalta: kuvio palkitsee vaivan, ja onneksi minulla on lyhyet sääret! Tosin pitkinä nämä olisivat aivan järjettömän kauniit.

Jotain sentään tarkistin, ja se oli langan tiheys. Otin kätköistäni kerän Opalia, jonka tiheys vastasi lähes täysin ohjeen tiheyttä. Loin silmukat ja aloin neuloa - kunnes tajusin, että olin tekemässä itselleni puseroa, en säärystintä. Omat sääreni ovat ihan oikeasti puoli metriä paksut (eikä kyse ole edes läskistä: kun olin 42-kiloinen, sääreni olivat paksummat kuin reiteni!), mutta tekeleeseeni olisi mahtunut lähes kaksi jalkaani.

Purin siis kaiken ja loin uudet silmukat kolmea mallikertaa varten, en ohjeen neljää. Lisäksi neuloin koko ajan ohuemmilla puikoilla, en siis ottanut resorin jälkeen käyttöön paksumpia. Säärystinten valmistuttua kysyin Kristeliltä tiheydestä, ja ei, mitään virhettä ei ohjeessa ole: tiheys pitää vain saada aivan hirmuiseksi, ja Opalilla ja minun(kaan) käsialallani en siihen kyennyt. Tähän kehotan siis kanssaneulojia kiinnittämään huomiota! (Löysin minä yhden virheenkin kaavion riviltä 12, mutta se on eri asia. :) Onneksi tosiaan näitä on helppo kaventaa mallikertoja vähentämällä.

Ohje: Kristel Nybergin Tifara (Ullan kalenteri, tammikuun 2014 ohje)
Lanka: Opal 80 g
Puikot: Puikot 2,5

Loppukevennyksenä kuvausassistentti. Kuvasin säärystimet aamuhämärissä kahvinjuonnin lomassa olohuoneen sohvalla. Mitä tekee Mustikka-pentu nähdessään, että mamma ottaa kameran? Tulee tietysti passikuvaan.

 Vuoden 2014 neulesaldo siis korkattu, ja jatkoa seuraa - kun vain joku bloggaisi... :)