Satuinhan minä tietämään, että Mattilan väki majailee Villiviinin naapurissa, ja ilmoitin osoitteen lakiasiaintoimistolle. Tänään sitten oli perintölähetys kapulakielisine saatekirjeineen saapunut Mattilaan ja aiheuttanut aikamoista hämminkiä. Ihmekös tuo, kun kyseistä Tiltu-tätiä ei kukaan tiennyt edes olevan! Vaikka harvoinkos sitä tv-sarjoissakin esiin putkahtaa täysin tuntemattomia sukulaisia...
Tosin täti on ollut aikamoinen tuhlari, haaskannut rahansa hedelmäpeleihin niin, ettei Kristiina-emännälle jäänyt perinnöksi kuin iankaikkisen vanha talonpoikaispöytä, muutama lasivaasi, pärekoppa ja muhkurainen kattokruunu. Jospa niillä kuitenkin muistoarvoa olisi...
Pöytä on tehty puupahvista ja sorvatuista valmisjaloista, maljakot ovat lasihelmiä, pärekori pujoteltu maalarinteipistä ja kattokruunu taivuteltu korupiikeistä ja helmistä.
Taas kerran sain makeat naurut, kun kävin Villiviinin talossa lukemassa sen lakiasiaintoimiston kirjeen. ;) On nuo kyllä komeita nuo perintöesineet, mitä sinne matkasi. :)
VastaaPoistaIhana perintö! Lakiasiaintoimisto on tehnyt suuren työn Tiltu-tädin asioita selvitellessään. Hienoa ;D
VastaaPoistaJuu-u, perintö on komea ja Mattilassa ollaan niistä ylpeitä. Kun nuoriemäntä on koukussa sukututkimukseen, niin eivätköhän ne puuttuvat Tildan sukujuuretkin vielä löydy.
VastaaPoistaVoi luoja miten ihana toi pärekori :)
VastaaPoistaOikein hyvää pääsiäisen jatkoa teillekin <3
VastaaPoistaHups, meinasin tuonne toiseen blogiisi, mutta sinne ei näy enää pääsevän kuin kutsuvieraat.
VastaaPoistaKäyhän se silti tässäkin mitä meinasin, toivottaa sinulle oikein hyvää Pääsiäistä. Kristus nousi kuolleista ja kuolemalla kuoleman voitti!
Huomasin noissa vanhoissa kirjoituksissasi pyöreänmallisen kakluunin ja tuli mieleen kertoa vinkki miten kakluunin pinnan saa kivasti rapatun näköiseksi: tee erikeeperistä, valkoisesta akryylimaalista ja mannaryynistä sekoitus ja maalaa sillä kaluunin pinta. Siitä tulee kiva röpöpinta ja minulla on ainakin kestänyt hyvin nukkiksessa monta vuotta!
VastaaPoista