lauantai 23. toukokuuta 2009

Se seurasi mua kotiin,saanko mä pitää sen?

Tuumooksia-blogiani lukevat tietävätkin, että olen joutunut Jalasjärven keskusvaalilautakunnan sihteeriksi eurovaalien ajaksi. Kokemus on elämäni ensimmäinen ja on siksi vienyt lähes yöunet. Vielä pitäisi pari viikkoa jaksaa, jos sen jälkeen taas olisi täälläkin enemmän esiteltävää. (Juhlamekko olisi valmis ja päätelty ja höyrytettykin, mutku ei kukaan ole kuvannut...)

Eilen minulla oli palkaton vapaapäivä ja kuvittelin käyttäväni sen ompeluun. Se kului sitten johonkin vallan muuhun, mutta vähän ehdin ommellakin.

Hankin joskus talvella Sewing Pretty Homestyles -Tilda-kirjan. Suuri osa kirjan ohjeista on outoja ja turhia (anteeksi nyt vain), mutta on siellä kivaakin. Ompelin meikkipussin, jota tehdessä en tietenkään seurannut ohjetta, joten se on sisältä ruma ja ulkoa aika tavallinen, niin ettei kuvia.

Mutta sitten meille muutti tämä:


Kun viime lauantaina Seinäjoella piipahdimme Enkelin eväspussiin, huomasin, että siellä myydään Tilda-kankaita. En lähtenyt sentään ostamaan viidellä eurolla pikkuisia ruusukangaspalasia, kun kotona kangasvarasto pursuu, mutta sen sijaan ostin "ihonväristä" kangasta.

Kun eilen illalla myöhään palasimme kotiin kylästä, leikkasin ja ompelin kissan. Harmittelin kovasti, kun en viimeksi Lennolilla käydessä ollut ostanut takahuoneesta täytevanupussukkaa, mutta sitten keksin idean. Minähän olen koko elämäni ajan joutunut leikkaamaan noin puoli metriä pois kaikkien housujen lahkeista (siksi en nykyään juuri housuja käytäkään), ja jostakin käsittämättömästä syystä olen jemmannut noita lahkeensuita kangaslaatikossa. Niinpä rullailin sopivia kangaspaloja kissan täytteeksi.

Tulihan siitä reppanasta kova, muhkurainen ja laiha, mutta aika symppis! Mekkokangas on omaa vanhaa varastoani.

Totesimme kissan olevan kulkuri ja kovin ujo, kun se nyt on saanut pysyvän kodin. Niinpä Sami nimesi sen Tipsuksi. Luulen, että Tipsu lähtee töihin mukaan stressikissaksi - jos vaalit ahdistavat, voin aina katsoa Tipsua ja ajatella, miten monenlaisia muistoja se kirjaimellisesti kantaa sisällään!

7 kommenttia:

  1. Aikas hassua, tämä oli toinen kerta kun kuulen että kissan (oikean tai ei) nimi on Tipsu. Tipsu kun on minulle aina ollut tiibetinspanielin "lempinimi", eikä kissaa nyt vaan voi nimetä koiran mukaan. ;) Tosin ehkä nyt uskon, että Tipsu voi olla myös kissa. :)

    Teidän Tipsullanne on oikea kissakaima Oulussa ystävieni luona, viime kesänä kävimme mm. tahtojen taiston siitä, ovatko lankakerät kissanleluja vai minun sukankutimeeni kuuluvaa materiaalia. :D

    VastaaPoista
  2. Ai niin, ja piti vielä kehaista, että komia on tämäkin Tipsu! <3

    VastaaPoista