torstai 26. maaliskuuta 2009

Se on loppu nyt!

Saaga muisti minua peräti kahdella plakaatilla:


Lämpöinen kiitos! Ja kuten tiedätte, jaan nämä eteenpäin jokaiselle bloggaajalle. Me olemme kaikki luovia ja ihania!

Kiitos myös pöllöötakin saamasta suosiosta. Pöllöparat vain ovat paitsi silmät ristissä, myös kohta silmättömiä - jostakin syystä onnistuin ompelemaan napit niin huonosti, että pitäisi ottaa uusi yritys. Mutta totesin, että tällaisen palleron kannattaisi näköjään harrastaa noita vartalomuotoiluja. Silloin kun ne on tehty oikeisiin kohtiin ja vaate on muuten sopiva, kroppani on näköjään niissä edukseen. Eli tullen kääntymään ystäväni Big Girl Knitsin puoleen...

Ja kropasta puheenollen - minä en sitten ole tässä, kuten varmaan arvasittekin. ;)


Malli: Olkakassi, SK 1/2009 #23
Lanka: Se kauhea Novitan Jenga, öpaut 200 g
Puikot: 8 mm
Muuta: Joka suuntaan eri mittainen kuin ohjeessa, koska yritin saada epätoivoisesti langan loppumaan.


Se on loppu nyt! Se on loppu nyt!! Nimittäin se kauhea Novitan Jenga!! Eikä sitä edes jäänyt tähän huusholliin edes valmiina neuleina!! :D

Muistanette Sirkuspelle Kaisanni -takin, joka oli niin ruma, jott'oli melekeen komia? Yritin käyttää sitä suunnitelmani mukaisesti kotitakkina, mutta totesin, että ei onnistu. 70 % akryylia on jotakin, jota en voi pitää ylläni. Koska Samin äiti kuitenkin ihasteli sen värejä, heitin takin pyykkiin ja lahjoitin hänelle.

Loppulangasta aloin neuloa Suuren Käsityölehden tämän vuoden ensimmäisestä numerosta olkakassia. Silmukkamäärät kylläkin vedin hatusta, koska tavoitteena oli, että siitä langasta on päästävä eroon.

Ymmärrettävästi projekti ei kauheasti mieltä kiehtonut, vaikka yritin pitää sitä leffaneuleena. Kun viikko sitten lähdimme talonvahdeiksi Lapualle, otin vain tuon kassineuleen mukaan, jotta se viimein tulisi tehtyä. Ja tulihan se!

Makasi sitten viikon sohvan käsinojalla odottaen, että joku ompelisi saumat. Kun Samin perhekuntaa tuli torstai-iltana käymään, kysyin anopilta, huoliiko kassin. Ompelin saumat saman tien, näppäsin äkkiä surkean kuvan (on se kassi siellä jossain) ja suunnilleen käskin viemään pussukan äkkiä silmistäni... :D

Kassin malli on siis sellainen, että siinä on kaksi erimittaista hihnaa. Pidempi pujotetaan lyhyemmän läpi ja näin kassi pysyy kiinni (tosin tästä versiosta en tiedä, kun se on ohjetta leveämpi).

Nyt minulla ei pitäisi olla enää yhtään Jengaa jäljellä. Jos sitä vielä joskus käsiini joutuu, en edes yritä, vaan lahjoitan suosista päiväkotiin...

Aurinkoista ja kevättuulista viikonloppua!

3 kommenttia:

  1. Aurinkoista, mutta niin kylmän tuulista täällä kyllä on!

    Lämppimän, siis aurinkoisen värinen kassi!

    VastaaPoista
  2. Minusta tuo kassi on keväisen pirtsakan oloinen!
    Mukavaa lauantaita, jääkiekkoa katsellaan .

    VastaaPoista