Tätä aloitin illalla:
Eli salomon-ponchoa omenanvihreästä Ainosta. Siinä menikin sitten lähes koko yö, enkä ole tuon pidemmällä. Ensiksi nimittäin tein ihan hillittömän leveän aloituksen - olisin mahtunut siihen viitosia odottaessani. Purkasin - ja purkasin vielä uudestaan kun toinenkin versio oli vielä iso.
Sitten ajattelin, että jospa tarkoitus on aloittaa kauluksesta ja leventää alaspäin. Tein sillä ajatuksella jonkin matkaa - ja purkasin, kun totesin, etteihän tämä näin voi toimia.
Siinä vaiheessa oli kello jo kaksi ja minä tulin järkiini ja lopetin. Nyt olen tänään aina joka välissä tehnyt pätkän matkaa tuota kuvassa näkyvää yritelmää - siis helmasta ylöspäin. Olen ihastunut omenanvihreään väriin. Voisin jopa rikkoa meemini tunnustuksen ja pukea tuon mustan paidan päälle, kun se valmistuu! (Huomatkaa, minä todella sanon kun. Pitää uskoa itseensä ja sillä lailla...)
J.K. Tähän postaukseen vanhalla Kerällä jätetyt kommentit löydät täältä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti