Viime iltojen iloja

Saatuani isotöisen ja pelottavan :) historiapuvun valmiiksi olen pari iltaa keskittynyt hyvin yksinkertaisiin ja helppoihin neuleisiin niistä langoista, joihin tiistaina törsäsin.

Toissailtana valmistui tiitiäispipo Hehkun kehittämän mallin mukaan. Minun on vaikeaa löytää sopivaa pipoa itselleni - ns. normaalit, ylöspäin kapenevat pipot saavat minut näyttämään ei-erityisen-sievältä - mutta tiitiäispipoon ihastuin heti. Sen verran muokkasin, että resorin jälkeen kudoin sileää neuletta, en helmineuletta, kuten Hehku. Lankana oli Novitan pinkki Teddy.

Tosin minä olen isopäinen (tai tukka on paksu? :) ja piponi aina liian pieniä. Sen pelossa loin ihan liikaa silmukoita. Huomasin pipon ylimääräisen leveyden liian myöhään, olisi pitänyt purkaa koko viritelmä. Niinpä otin vain saumoista sisään... Lämpimämpi on kun korvien kohdalla on useampi kerros... ;)

Ostin Teddyä kaksi kerää ja langasta tuli vielä ainaoikein-neuleella kaulahuivikin, joka hiukan pilkistää takin alta. (Ja onnistun näyttämään tuossa selfpotrait-toiminnolla ottamassani valokuvassa aika säikähtäneeltä tiitiäiseltä! :)

Tango Fani -langat (ei siis Foxi, kuten tuolla jossakin väitin! :) puolestaan käytin, kuten suunnittelinkin, pörrökaulukseen ja -resoreihin. Ohje on ikivanhasta Novita-lehdestä (talvi 2005 nro 24). Tuunasin pörröisyyksillä Samin äidin kaapissa kutistuneen :) ja siten minulle päätyneen suloisen neuletakin.

Tosin en neulonut kaulusta ihan niin leveäksi kuin ohjeessa, pikkuinen ihminen kun olen. Fania kului siis noin 1,5 kerää. En myöskään kiinnittänyt kaulukseen hakasta, sillä touhutessani irtokaulus todennäköisesti olisi jossakin vaiheessa kierähtänyt kaulassa väärinpäin - enkä myöskään olisi voinut avata neuletakkiani.

Niinpä ompelin kauluksen ja kalvosimet neuletakkiin, sattui löytymään kotoa pinkkiä ompelulankaakin... Pitää sitten miettiä mitä teen kun pesun aika tulee, raksinko pörröt irti vai uskallanko laittaa koko komeuden pesupussissa käsinpesuohjelmalla koneeseen. (Jos jollakulla on Fanista kokemuksia, niitä otetaan kiitollisina vastaan!)

Neuloin pörröt loppuun äsken vanhempien luona käydessäni. Äiti ihastui Fani-lankaan niin että tilasi tummansinisen kaulahuivin joululahjaksi. Sepä helpotti minua, kun olen koettanut epätoivoisesti keksiä mitä hänelle neuloisin - ponchot ja hartiahuivit eivät ole suosiossa.

Seuraavaksi siirtynenkin taas joululahjoihin. Tässä tietokoneen ja blogien ääressä on mukavaa ja kodikasta neuloa, lienee nykyihmisen takkatulen korvike!